maanantai 25. marraskuuta 2024

Talven tullessa

 


Rannassa ihaillen maisemaa joka muuttuu hetki hetkeltä. Talvi tekee tuloaan ja rannan laiturit tyhjenevät veneistä. Kaksi viikoa sitten nostettiin "MeriAnne" ja samalla viikolla myös isompi vene "MeriTähti" nousi sikosaaresta maihin. Hienoa oli ajaa vielä kerran tänä syksynä veneiden nosto paikalle - upea keli silloinkin.




Eiliseltä kuvasatoa. Vietin tiiliruukissa aikaa ja mikä onni saada rauhassa touhuta itsekseen. Sorsat kyllä olivat jo kadonneet joten viimeiset leipäpussukat joudun toimittamaan varmaankin kuusisen nurkille. 

Nyt oli tullut avomeriläiseeni niin paljon lunta että siitä syystä sain työskennellä useamman tunnin rannassa, mutta sepä ei haitannut, vaan päinvastoin - aurinko ihan lämmitti hetken aikaa ja lumikin kevyttä - mikäpä oli lapioidessa! Irrottelin kaikki pohjalaudat ja istuimet, harjailin ja putsailin.Toimitan ne suojaan ja ties vaikka valmistelisin ne jo ensi kevääseen.




Tässäpä vielä " MeriAnne" lumipuvussa.




Työn lomassa kaivoin retkijakkarani ja istahdin nautiskelemaan kupposen kahvia näin hienossa kelissä. Tuulta ei ollenkaan ja ranta hiljainen. Tykkään!

Tällä hetkellä taas sää muuttui ja nyt lämpöasteita ja sataa. Tuulee kovasti. Kunhan tilanne tasoittuu ja kuivahtaa keli, niin silloin saa veneet talvisuojat ylleen ja kevättä odotellen.

Mukavaa talven alkua kaikille lukijoilleni - nautitaan hetkistä <3

Anne

perjantai 1. marraskuuta 2024

Pyhäinpäivänä

 


Hietakarilla 29.10. tiistaina. Ajelin kauniissa aurinkoisessa säässä hissukseen itsekseni ja nautin suunnattomasti. Sain vielä tämän loppu syksyn retkeni ja pääsin sytyttämään lyhdyt Nikelle, Leolle ja Nikitalle <3 Tuuli kuitenkin yltyi turhan paljon ja siksi minun ei auttanut kuin saada "MeriAnne" lähes samantien työnnettyä takaisin aalloille. Paluu matka menikin kovempaa kyytiä ja Bernard nakutti hienosti. Edellisenä yönä oli jo ollut pakkasen puolella keli mutta sain toteutettua tärkeän tehtäväni joka tuntuu hyvältä sydämessä<3 




Kun nyt, pyhäinpäivän aattona tätä kirjoitan,niin ulkona sataa valkeanaan räntää - olisipa ollut haastavampi keli jos olisin ajatellut jättäväni lyhtyjen sytyttämisen lähemmä pyhäinpäivää, voisin sanoa jo miltei liian haastavaa. Saaressa hauta muistomerkki jää talveksi odottamaan seuraavaa kevättä ja silloin taas nähdään ja sytytellään tulia. 




Näin kauniissa maisemassa pääsin rantautumaan kotisatamaan.

Huomenna sitten haudoille sytyttämään edesmenneille rakkaille lyhdyt Parikalle ja Metsäkulmalle<3



" Jokainen meistä

tekemässä

mustaa valkoiseksi

pimeyttä valoksi  

pelkoa rakkaudeksi.



Jokainen meistä

anteeksi antamassa

anteeksi pyytämässä

rakkautta oppimassa.



Jokainen meistä

ihmeen astiana 

maailmassa.



Vuorotahdissa

kukin meistä.


Välillä levossa

palautumisen rytmissä

uuteen aaltoon

syntymässä


välillä vyöryn harjalla

pintaan nostettuna

myötävirrassa.


Kukin meistä

muuttuvan aallokon

osana


elämän meren 

kaikkeudessa. "


Kirjasta Sinulle, Heli Kolho ja Tuula Turunen


Lohdullista Pyhäinpäivää <3

Anne

torstai 24. lokakuuta 2024

Lähdettiin Livohkaan! Hyvä kiertämään

 


Syksyinen matkamme kohti Livohkaa alkoikin yllättäen tutuissa Heinäveden maisemissa.
Jo alkutaipaleella vanhaan pakuun ilmaantui ongelmia, joten Varkaudesta suunta pitikin ottaa kohti Kannassaarta. Joensuun sijaan. Mietintämyssyt päähän ja järkeistellen seuraavana aamuna alkoi tilannekuva hahmottua ja pääsimme jatkamaan eteenpäin.



 
Lenin Heli tädin luokse olimme saaneet kutsun ja saimme varsin lämpimän vastaanoton ja minullekin tuli näin mahdollisuus tutustua Lenin tätiin ja mieheensä Onniin - erittäin ystävällisiä ihmisiä ja tarjosivat matkalaisille mainiot yösijat, herkulliset ruuat ja saunankin vielä! Kylläpä kelpasi aloitella Lenin syntymäpäiväretki näin mukavissa tunnelmissa. Sydämellinen kiitos vieraanvaraisuudestanne Heli ja Onni <3




Automme oli kaksi päivää Joensuussa korjaamolla ja Onni auttoi siirtymisissä paikasta toiseen.Ilman ystävällisiä auttajia tehtävä olisi ollut paljon hankalampi, monimutkaisempi, joten tässä sanottuamme näkemiin annoimme myös lupauksen ensi kesän veneilyretkestä Kotkan saaristossa. Ei siis hyvästi vaan näkemiin <3 Mieli keventyneenä ja sydän lämpimänä jatkoimme matkaa.




Pääsimme myös käymään ystäväni Lauran luona ja tämän reissun tarkoitus oli jakaa jo etukäteen  "joulupukkina" edesmenneen isäni tuotteita kaikille ystävilleni ja tutuilleni jotka osuivat tämän matkan varrelle. Niinpä myös Lauralle tuli lähetys ja ajatuksena että tuleviin joulutouhuihin tulisi apua näistä tuotteista. Isäni kädenjälki on monille mieluisaa katsottavaa ja nyt Lauran kohdalla myös " Tiuskan pojan oppivuodet"-kirjanen sai hymyn huulille ja Laura totesi minulle että " Tämän luen hyväksi kaikessa rauhassa". Ihanaa kun voi jakaa hyvää eteenpäin, sitä me kaikki tarvitsemme tässä ajassa enemmän kuin koskaan. Siksi toivomus kaikille lahjapakettien saajille: Laitetaan hyvä kiertämään<3 




Matkamme Livohkaan sujui tuttuun tapaan laulaen ja Leni on tehnyt meidän yhteistä soittolistaa ja näin matka joutuu kuin siivillä. Livohkassa itselleni oudolta näytti päärakennuksen tyhjä alue mutta mitään ei ollut tehtävissä, kosteusvaurioiden takia iso kaunis rakennus oli nyt haihtunut kuin savuna ilmaan.

 Muistoja monien vuosien takaa on kuitenkin tallessa ja ensimmäiset Livohka reissuni olen saanut tehdä 1995 jouluna omien poikieni ja Nikke koiramme kanssa<3 Ikimuistoisia aikoja ja niitä säilytän sydämessäni. Tänne todellakin sielu halajaa - tuolloin saimme kaikki Lapinkasteen.




" Metsässä  

elävässä tasapainossa

minä en ole vieras.


Tunnen tuoksut

hengitän hiljaa

maan aarteita

ajan kultaa


aurinkoa

tuulta.

Ei kiirettä

ei pakkoa.


Kaikki ajallaan.

Kaikki paikallaan."


Kirjasta Sinulle - Heli Kolho ja Tuula Turunen




Ennen talvea, kuvailen syksyn väritystä kulkiessani hiljaa ajatuksissani. Värit hoitavat, mieli kevenee. Luonnolla on suuri merkitys terveyteemme - annetaan sen hoitaa.


" Elämä ei ole

vain

menemistä

ja tulemista.


Elämä on

olemista

jakamista


rakkautta

isosta laarista.


Voimallista

ja 

taivaallista."


kirjasta Sinulle




Jatkan Livohkan reissutarinaa haltija Metsätähden blogissa jonne löytyy linkki tämän blogin alusta.

Terveisin Anne

keskiviikko 25. syyskuuta 2024

Syksy maalaa maisemaa

 


Teimme matkan myös pohjois-karjalaan. Lähdimme 15.9 liikkeelle Lenin kanssa ja meille normi meiningillä - musiikkia ja laulua - näin matka joutuu mukavissa tunnelmissa. Molemmat saavat toivoa omia suosikkejaan ja yhdessä laulamme mukana. Tällä kertaa saimme ihailla myös syksyn väriloistoa joten monella tapaa virkistävä roadtrip. Lyhyt mutta tehokas hyppy arjesta - tekee hyvää sydämelle <3




Syksyllä ilmestyviä


" Näinä päivinä

puut lähettävät

koosteen

lukemattomista lehdistä

väripainoksena

ja avuliaat tuulen pojat

kantavat ilmaiseksi

joka pihaan.

Tarkkaile postiasi! "


- Anna- Helena Kärkkäinen -




Matkalaiset saivat yöpyä tutuissa maisemissa. Saimme viettää laatuaikaa Lenin kanssa, saunoa, minä juoksin järvessä, leffailtaa vietimme herkkujen kera ja nautimme tunnelmoiden kynttilöiden valossa.

 Matkamme päämäärä oli ystäväni joensuussa, lähes 100 vuotias Laura.
 Hänen luokseen ajelimme seuraavana päivänä. Vastassamme Laura, yhtä ystävällisenä kuin aina<3
 Vietimme siellä aikaa seurustellen ja kahvitellen. On ihanaa kun voi rauhassa kuunnella ja olla läsnä - ei minkäänlaista sukupolvien välistä kuilua - samalla aaltopituudella ollaan vaikkakin iän myötä tulevat haasteet ovatkin jo arkea. Ystävyys ei katoa, pikemminkin syvenee<3
 Hyvillä mielin sitten jatkoimme ja iloisesti parvekkeltaan vilkuttaen Laura meille toivotti hyvää matkaa. Kiitollisena ystävyydestämme kumpikin.




Aamuisella retkelläni järvelle. Hämähäkin taidonnäyte kastepisaroineen.



" Mitä jättäisin perinnöksi, kun lähden?

Kevääseen kukat,

kesään kukkuvan käen

syksyyn värikkäät lehdet. "

- Ryökan -




Järvessä vesi +15 asteista joten raikas lähtö päivään.



" Syksyn sadosta 

olen saanut osani.

Jo kajahtavat

villihanhien huudot.

kohta on talvi täällä. "

- Tuntematon -



Nyt kotona - syksyinen tuulinen sadepäivä seurana. Muistoista saamme lohtua jokaiseen päivään.

"Sateen jälkeen ilma raikastuu,

itkun jälkeen sielu kirkastuu. "


Voimia syksyyn - annetaan värien hoitaa, Anne

lauantai 21. syyskuuta 2024

Matkalla

 


" Tänä aamuna

aurinko tuli esiin

ja myrskyn mahti

oli aivan aseeton

rakkauden edessä."

Kirjasta myötätuulta matkallesi Anna-Mari Kaskinen  Ari Laitinen




Kohtaamisia merellä - MeriAnne ja Merikarhu.

Miten ihastuttavaa onkaan olla matkalla!

Antaa ajatusten liikkua vapaasti ja olla tyynenä - ajatukset tulevat ja menevät ja tuntuu kuin koko pään 

sisältö tuulettuisi kunnolla. Yksin ja levollisena omassa maailmassaan <3




Jälleen Hietsun rannassa. Uskollinen MeriAnne ja hyvin nakuttava Bernard toivat matkalaisen Pyhään 

paikkaamme. Tänä kesänä olenkin saanut käydä täällä niin ettei muita veneitä ole ollut samaan aikaan.

Se sopii minulle oikein hyvin - saan hiljaisen retken ja voimaannun.




Tulistellen ja nauttien elämän yksinkertaisista ylellisyyksistä.




Edellisellä matkallani tänne ( 30.8. ) toin Nikitallekin muistolyhdyn ja asettelin

maalaamani Nikitan kiven paikoilleen <3

Näin kaikki kolme rakasta lemmikkiämme ovat nyt saman muistomerkin luona.

Lyhdyt syttyvät heille niin kauan kun pääsen tänne käymään - luulen että melko pitkään

tänä vuonna.



" Olet kuin meri,

elämäni arvoitus,

väkevä hauras laulu,

vuosien jälkeen sama.

Pysyt luonani aina. "


-Anna-Mari Kaskinen-





Voimaannuttavaa syksyn alkua kaikille seuraajilleni, Anne

perjantai 16. elokuuta 2024

Kesäkivaa

 


Tätä hetkeä olen odottanut :) Viimeinkin sain ison veneeni " MeriTähden" laineille 6.8.
Tänä vuonna veneprojektit alkoivat vappu aattona jolloin aloittelin " MeriAnnen" kunnostuksella ja se laskettiin mereen 5.6. Nyt voin huokaista helpotuksesta ja olla ylpeä suorituksesta. Tunteja tuli yhteensä 129 minun työni osalta. Paljon aikaa meni vielä muihin veneisiin liittyviin asioihin - kiitos kaikille jotka ovat auttaneet minua tämän veneharrastukseni parissa, tavalla tai toisella <3




Klassista kauneutta

Hannu Hautala

Kuusamo, kitroninpuro toukokuu 1999




Kultarahaa

Hannu Hautala

Kuusamo, Kitkajoki syyskuu


Pääsin taas lähtemään omalle roadtripille 7.8 ja aloitin matkani ajamalla Vuohijärven luonto-ja kulttuuritalolle, jossa on ollut tänä kesänä Hannu Hautalan muistonäyttely. Tämä taitava valokuvaaja kuoli viime vuonna, mutta Hannun työt jatkavat maanpäällistä matkaansa ilahduttaen ihmisiä. Hannu on todella luontokuvien legenda! Otin itselleni näyttelyssä kuvia mestarin otoksista ja haluan nyt nämä kaksi jakaa myös lukijoitteni iloksi. Muistonäyttely Kultakotka ja valkea joutsen III on laaja koonti mestarin kulta-ajan teoksista. Näyttely oli auki 8.6-11.8. ja olin iloinen että ehdin vielä käydä sielläkin matkallani. Siitä oli hyvä aloittaa - voimaantuneena luonnon taianomaisessa tunnelmassa.




Rantasaunalla

Vaikka kuinka päiväsi kiireinen lie

sen unohdat aina silloin

kun rannalle sinun matkasi vie

siellä saunan lämmität illoin.


Siellä suoritat askeleet verkalleen

ja sytytät uuniin tulen

kannat pinosta puut, rannasta veen

ja tunnet tuoksuja suven.


Leuto tuuli hongissa huokailee

sinä rantakivellä istut

savu saunan piipusta leijailee

kesän aistit ja osallistut.


Siinä mietteissä aika vierähtää

voit päältä jo heittää paitaa

pian kesäinen sauna lämpiää

siellä löylyt jo saada taitaa.


Olet lauteilla löylyssä kuumassa

lyöt vastalla että roikaa

selkä köyryssä kylvyn huumassa:

Kyllä sauna on sentään poikaa!


Pian syksy on käsillä, kesä mennyt

yhä aatokset rannalle kantaa

koivut hiirenkorvalla muistossa on

pala kaunista järven rantaa.


- Toivo Myyryläinen -

Runokirjasta Villiruusut      







Avaa ikkuna.

Annan sinulle lahjan:

Peipposen laulun

sudenkorennon lennon

kesäisenä aamuna.

- Anna-Mari Kaskinen -

Kirjasta Sydämen täydeltä


Nautitaanhan loppu kesän lämpimistä hetkistä ja tulevista pimenevistä illoista,

Anne

torstai 27. kesäkuuta 2024

Kesäkaste

 


" I am sailing, I am sailing
Home again,``cross the sea
I am sailing, stormy waters
To be near you, to be free. "




Voittaja fiilis <3 Kesäkaste suoritettu Lenillä tämän kesän ensimmäisellä retkellä Hietsun rannassa 26.6 upeassa helteisessä säässä! Nyt meitä hellitään ja saamme virkistäytyä ja voimaantua <3
Leni muisteli uineensa meressä ehkä viisi vuotta sitten vaan nyt tuli mahdollisuus ja se hyödynnettiin.




Ihana kesä ja ihana Hietsu. Näillä aurinkoisilla muistoilla tulemme jaksamaan taas eteenpäin.

Muistot ovat tärkeitä ja niitä kannattaa vaalia sydämessään. Puhuimme tälläkin retkellä asioita, joita on 

ollut ja jotka ovat jääneet menneisyyteen. Silti tutuilla reiteillä ja vesillä ne nousevat pintaan, nuo

kauniit muistot ja ajat jolloin oli vielä toisin. Se liikuttaa ja tuo ikävän ja kaipuun johonkin,

jota ei voi enää saavuttaa. Silti juuri ne muistot tuovat lohdutuksen ja olen usein kokenut

juuri merellä tämän kaiken : Liikutuksen, kyyneleet, mutta myös sen valtavan lohdun tunteen, jonka

meri ja luonto saavat minussa aikaan. Lopulta sydän keventyy ja on helpompi hengittää. 




Luonnonvesi raikastaa- puhdistaa sisältä ja ulkoa <3




Niken ja Leon hauta muistomerkki.

Tälläkin kertaa talvi ja syksyn isovesi oli yrittänyt tuhota muistomerkin, risti oli silti vielä pystyssä kun saavuimme paikalle. Ensi töiksemme aloimme kasaamaan kiviä ja tukemaan ristiä.
 Leni järjesteli kauniita kiviä etupuolelle ja tällä hetkellä kivi, jossa on koirapoikiemme, nimet on irronnut naruista, jotka nekin ovat sammaloituneet ristiin kiinni.
 Tuon seuraavalla kerralla jotain sopivaa millä saan korjattua tilanteen.
 Myös lyhdyt olivat rikkoutuneet ja niiden tilalle toimme uudet. Tuon tänne vielä kolmannen lyhdyn, sillä myös Nikita kissamme on ollut poissa jo muutaman vuoden. En ole tuonut Nikitan tuhkia tänne koska Nikita ei ole ollut Hietsulla mukana kertaakaan, se olisi ollut mahdotonta kissan kanssa. Silti muistolyhty tulee tänne myös Nikitalle ja kivi johon olen maalannut myös 
"La femme Nikita" -tyttö nimeltä Nikita<3

 Meidän rakas kissatyttömme joka ilahdutti meitä pitkään 17 vuotta ja siksi elää myös muistoissamme aina  <3




" Lapsena kauneimmat lauluni kuulin,

mulle kun tuuli soi saariston.

Unhoittuneen tuon kaiken jo luulin,

mutta se sielussain sittenkin on.

Rinnassain läikähtää tunne kuin ennen,

kun mä käyn synnyinseutua päin.

Muuttuneeni vaikka uskoin vuosien mennen,

estää en voi kyyneltäin.


Ääretön aava on ympärilläin,

ymmärrän viimeinkin sydämessäin:

- Kaikki muu turhaa ois

kunhan olla vain vois

synnyinsaarensa arvoinen. "

- Ääretön aava ympärilläin-

säv.ja sanat Juha Vainio


Aurinkoista kesää lukijoille toivotellen sekä terveisiä kotisaareemme Tiutiseen

Anne ja Leni