MeriAnne pääsi kotiin

Kävin hakemassa veneeni Heinävedeltä kotisatamaan. Viikonloppuna sain paattini kuljetettua sen 300 kilometriä turvallisesti takaisin ruonalaan ja tiiliruukkiin. Kiitos ystäville jotka auttoivat. Kiitos poliisille joita myös tarvittiin jotta pakka pysyi kasassa.
 Nyt MeriAnne on rannassa vielä trailerin päällä ja aloittelin kevätkunnostuksen nyt hieman myöhässä.
Tuttuja oli vastassa kun ajoin paatin paikoilleen ja nyt tuoksun jo pellavaöljyltä ja lakalta itsekin.
 Aloittelin pohjalaudoista maalaamalla ne karpalonpunaisiksi. Alapuoli kyllästetään pellavaöljyllä samoin koko veneen sisus. Se touhu oli eilen ja siskontyttöni oli seuranani rannassa.
 Säät suosivat meitä ja työ etenee. Tänään kävin partaat läpi ja ensimmäinen lakkakerros on vedetty. Huomenna olisi tarkoitus hoidella vesirajan alapuoli.

Tästä alkaa varsinainen kesä minulla kun pääsen laittamaan veneeni kuntoon. Maltan tuskin odottaa ensimmäistä lähtöä merelle.
 Se vapaudentunne on uskomattoman hieno. Ja meri on meri. Järvi ei ole sama asia mutta tokihan veneeni oli seurattava minua sinnekin. Nyt kuitenkin tuntuu vasta että kaikki on siellä missä pitääkin.

Toki paljon asioita kesken ja järjestettävää mutta nyt kaikki on lähellä ja MeriAnnen myötä pääsen sinne missä saan omat akkuni ladattua.
 Eilen siskontyttöni jo kyseli "Koska lähdetään Anne-saarelle?" Sanoin että kunhan saadaan vene valmiiksi.
 Ovat nimenneet yhden kallioisen luodon Anne-saareksi ja siellä on kyllä oma erityinen tunnelmansa. Rauhallista ja edessä ulappaa. Kaipaan saarelleni.

"Meri sinut valloittaa"

Satamaan et jäädä voi,

jos merta rakastat.

Sinun ovat mainingit

ja aavat ulapat.


Sinun ovat tuulispäät

ja kuohut aaltojen.

Sinun paljaat kalliot

ja huuto lokkien.


Satamaan et jäädä voi,

jos merta rakastat.

kestää voitko myrsky-yöt

ja hurjat maisemat?


Meri sinut valloittaa,

ei riitä sormenpää.

Meri ottaa kokonaan

ja sinuun aina jää.


Kirjasta "Myötätuulta matkallesi"  jonka sain ystävältäni Päpältä syntymäpäivälahjaksi. Ihania Anna-Mari Kaskisen runoja ja upea kuvitus Ari Laitisen maalauksia. Kiitos Päpälle.

Myötätuulta seuraajilleni ja hienoja kesäretkiä minne polkunne viekään.

Kevään juhlia

" Taas kun kevät saa
murtunut on valta lumen, jään
niin pienet valkovuokot silloin nostaa pään.
Ne sammalmättäällä ihmetellen hiljaa kuuntelee
kun metsätuuli puissa humisee.

Se kertoo kuinka lähteellä keijut karkeloi
ja kuinka kesäyössä näin sirkkain viulut soi.
Ja kuinka jälkeen sen syksyn alle hiljaa nukkuu maa
ja kuinka valkovuokot katoaa."

Eilen äitienpäivänä menimme äitini ja siskontyttöni Lenin kanssa kotisaarellemme Tiutiseen katsomaan vanhoja tuttuja maisemia. Säiden haltija oli todella pannut parastaan ja kevät loisti kauneimmillaan kun ajelimme meritietä saarellemme. Koivut ovat juuri parhaimmassa vaiheessa ja tuo kaunis kevään vihreys on kuin lääkettä ihmismielelle, mikäpä siis oli tehdessä äitienpäivä retki Tiutiseen.
 Myös meri hohti tyynenä ja sinisenä ja joitakin veneitäkin oli liikkeellä. Saimme kuvia kotirannasta muistoksi, niiden muistojen lisäksi jotka tallentuvat sydämiin.
Keräsimme valkovuokkoja ja kiurunkantoja, oikea nimi lienee kiurunkannuksia mutta me niitä on kutsuttu kiurunkannoiksi, nuo sinisen violetit hyvän tuoksuiset kukat joita Tiutisessa on kasvanut aina niin pitkälle kuin muistan. Tiutisesta ajoimme Metsäkulman hautuumaalle viemään mummoille vastapoimitut kimput ja sytytimme kynttilät. Titu mummolle ja Meeri mummolle. Hyvää äitienpäivää.

" Sydän muistaa
onnelliset hetket,
niittyjen kukat, salaiset retket,
lintujen laulut,
aamut kuin taulut".

Juusolta sain hetken päästä kotiin saavuttuamme näin kauniin äitienpäivätervehdyksen, kiitos paljon <3
Asettelin valkovuokot myös kahvipöytään ja niimpä juhla oli täydellinen.
Tänä äitienpäivänä paikalle pääsivät siis Juuso ja Titta, Leni, ja Santun perhe joka saapui heti kohta muiden perään. Edellisenä päivänä olimme olleet heillä nimenantojuhlissa ja pikkuinen kultainen prinsessamme sai nimen Selja Iida Emilia <3 Kaunis nimi kauniille pienokaiselle. Ja juhlapäivä niinikään oli aurinkoa ja valoa, kesän hellivää lämpöä.
 Aurinkoinen oli myös päivän sankari, valloittavalla hymyllään otti meidät vastaan Santun sylissä ja koko juhlan aikana ei kiukuttelua kuulunut. Sylistä syliin tyttö kävi tuoden iloa meihin juhlijoihin. Seljalle paljon paljon onnea elämään ja siunausta.

Kuorokaverini Eija antoi minulle vähän aikaa sitten Koko kansan Mikko, parhaat Mikko Alatalon ja Harri Rinteen laulut. Nyt haluan sieltä kirjoittaa tähän Suojelusenkeli laulun sanat vuodelta 1984.....

" Mä katsoin yhtä kuvaa monta lapsuuteni iltaa.
Siinä kaksi pientä lasta kulki vaarallista siltaa.
Heitä uhkas metsän pimeys ja synkkä virta pyörteinen,
mut ei hätää: heitä suojas enkeli valkosiipinen.

Kun tänään katson sinuun ja sua uneen tuuditan,
muistan päivän leikit, kuinka sua rakastan.
Sä olet tosi pieni, ja mä melkein toivoisin,
että rinnallesi saisit samanlaisen enkelin.

Kohta ryntäät maailman ruuhkaan,
näet varjoja ja aurinkoa.
Tee, mitä teet, mut älä sielullesi vahinkoa,
sillä haavat nuo ei parane vaik isi kuinka puhaltais.
Siksi toivon että enkelini jostain suojaa sais.

Tuota lapsuuteni kuvaa vielä hetken muistelen;
on harmaantuneet värit enkelin, repaleiset siivet sen.
Voi jospa voisin paikata edes laudat lahoimmat
tuon sillan, jonka yli kaikki lapset kulkevat. "



Tämän poikkeuksellisen lämpimän toukokuun vehreyden keskeltä lähetän kiitollisena terveiseni kaikille läheisilleni ja toivotan erinomaisen hienoa kesää, kaikille kevään juhlijoille niinikään onnea ja menestystä<3

Juhlat jatkuvat....Aurinkoa ja iloa toivoo Anne mama :)