torstai 5. heinäkuuta 2018

Kotkalaista asennetta

Viime maanantaina menin Kotkan uimala Katariinaan ja nimenomaan maauimalan puolelle, koska mielestäni saamme olla varsin tyytyväisiä että Kotkassa on maauimala. Jos ilma ei ole aurinkoinen niin sinne sopiikin vielä oikein mainiosti sekaan. Olen harrastanut uintia säännöllisesti varmaankin jo lähes 40 vuotta ja tuohon aikaan on mahtunut jos jonkinlaista tapahtumaa, sattumaa ja uimaria.

 Tällä kertaa jo altaseen päästyäni huomasin että hyvä homma, kuntouimareiden radalla ei ollut kuin yksi nainen. Kuvittelisi että nyt sujuu hyvin. Noh, hän ei tiennyt näemmä uisiko selkää, rinulia vai vaparia? Vaihtoi lennossa tyyliä ja onnistui sukkuloimaan radalla niin että katsoin paremmaksi sukeltaa toiselle puolelle. Silloin kuului puputusta kyseisen henkilön suunnalta ja kommentit olivat tarkoitettu ilmeisesti minulle. En jäänyt kuuntelemaan vaan jatkoin matkaani.

Kun sain kilometrit täyteen lähdin tyytyväisenä suoritukseeni suihkuun ja saunaan. Menin pikku saunaan ja huomasin että lauteilla oli useampi henkilö mutta katsoin mahtuvani vihta kädessä olevan vanhemman naisen viereen.

En puhunut mitään, istuin vain ja kuuntelin lauteilla olevien keskustelua. Äkkiä pääsi kärryille siitä, kuinka vieressäni istuvaa naista tuntui kismittävän yksi jos toinenkin asia, liittyen Kotkan rahojen tuhlaamiseen ilmeisesti.

 Hänen mielestään puistoihin on laitettu ihan liikaa rahaa ja sapokan ympäristöön sekä patsaisiin.  Myös venäläiset tuntuivat olevan naisen hampaissa.
 Onneksi muut saunassa istuvat kommentoivat ja kehuivat että onhan täällä kauniita puistoja ja kivahan se on.
Vieressäni istuva nainen muisteli sapokan aluetta suunnilleen" käpysotien" aikaan ja olisipa edes äänessä ollut haikeutta, mutta kun se oli pelkkää katkeraa vuodatusta!
 Venäläisistä nainen juputti "kun saavat vielä 24% halvemmalla kaiken ja tuossahan yksi istuu...." En tajunnut heti että tarkoitti minua, kunnes kanssa saunojat lähtivät pois niin tämä vieressä istuja katsoo minuun hänen huitoessa itseään samanaikaisesti vihtalla ja sanoo " Heitä nyt vaikka koko ämpärillinen! Do you understand?"
Siinä kohtaa vasta tajusin että luuli minua venäläiseksi ja katsoin naista ja sanoin "Olen kyllä suomalainen" jolloin nainen säpsähti, lähti vihtoineen pois ja ennen kuin pääsi ulos saunasta sanoin"kannattaisi vähän miettiä mitä puhuu" niskojaan nakellen poistui tämä kotkalainen pesutiloihin.
Olin melko pöyristynyt!

Kun ajaa uimahallin parkkipaikalle Tolsa areenan eteen, näkee mainostekstit isolla : "Kotkalaista asennetta" Nyt toivon että tämän kaltainen asenne ei ole laajemmassa määrin kotkalaista.

Muualla suomessa liikkuneena, opiskelujen aikaan eri paikkakunnilla, ja myös Heinävedellä asuneena olen kuullut pelkästään kiitosta juurikin Kotkan kauniista puistoista, kiitos Heikki Laaksosen, Kotkan siisteydestä, meren läheisyydestä ja luonnosta.
 Matkoillani yritän myös viedä tietoa Kotkasta missä liikunkin.
Olen voinut olla hyvällä tavalla ylpeä siitä että olen itse Kotkalainen tai tarkalleen Tiutislainen. Ja olen myös kuvitellut jo 57 vuotta olevani suomalainen, vaikkakin näin kauniina kesinä kuin nyt muutun miltei inkkariksi väritykseltäni. Ja totta puhuen 1/8 osaa minusta on kyllä saksalaista, isoäitini isä oli saksalainen kauppias. Mutta ei minussa venäläistä verta virtaa. Tämä nyt tiedoksi.

Jos samainen vihtamummo vielä istuu lauteilla viereeni ja huitoo minuakin siinä kiukuissaan, niin silloin lupaan avata sanaisen arkkuni ja kertoa millä tavoin voisi parantaa omalla kohdallaan tuota kotkalaista asennetta.
Elämä voisi alkaa näyttää hänellekin parempaa puolta. Toivottavasti.

Hyvää kesän jatkoa ja mukavia uinteja kaikesta huolimatta toivoo Anne