maanantai 24. syyskuuta 2018
Vapauden hinta
Resepti kaikille
Ole oma itsesi.
Kuori itsekkyytesi ja itsesäälisi.
Poista epäystävällisten ajatusten
ja onnettomien tunteiden siemenet.
Karsi kaikki ennakkoluulot ja
murheet : Lisää tähän vankka usko,
että elämä on elämisen arvoista.
Sekoita joukkoon hyvin ajatus
siitä, että olet joku.
Korista huumorilla ja optimismilla
ja makeuta rakkaudella.
Lisää lopuksi luja päätös
elää täysillä päivän jokainen tunti,
tulkoon mitä tahansa.
Anna kiehua 365 päivää, koristele
hymyllä ja ystävällisillä sanoilla.
Tarjoile hyväntahtoisuuden ja
rohkeuden kera.
Pane merkille vaikutus.
Tämän reseptin löysin kansiosta johon olen tallentanut vuosien varrella erilaisia ajatuksia joita on tullut jostain vastaan. Mielestäni tämä sopi nyt juurikin tähän hetkeen ja ajankohtaan muutenkin. Niin omalla kohdallani kuin myös toivottavasti jaettavaksi mahdollisimman monien muidenkin kanssa.
Joskus tässä elämässä vaan tulee niitä epätoivon ja epäuskon hetkiä suhteessa elämään ja kanssaihmisiin. Johtunee siitä, että me kaikki olemme ja ajattelemme täällä niin eritavalla monestakin asiasta. Sehän se elämän rikkaus juurikin on.
Jotenkin nyt vaan olen joutunut omalla kohdallani tekemään paljon töitä ymmärtääkseni ihmisluonnon käyttäytymistä.
Luen taas kerran kirjaa Parantava voima, vapaaksi menneisyyden taakasta, Caroline Myss. Tämä kirja kertoo armon parantavasta voimasta. Olen lukenut tämän ennenkin ja mielestäni tässä on erityisen hyvä opas vaikka kenelle luettavaksi. Voi vaikuttaa aluksi hyvin hankalaselkoiselta mutta kirja tuleekin lukea todella ajatuksella ja pala palalta, että oma ymmärrys pysyy mukana. Suosittelen.
Kirjassa sanotaan " Jokaisessa ihmisessä oleva ydin on puhtaan rakkauden ydinvoimaa, joka vain odottaa Jumalan sytyttävän sen. Mutta tie perille tuohon rakkauteen edellyttää, että kohtaamme synkät sisäiset paheemme, joiden takia epäitsekäs ja pyyteetön rakkaus on mahdotonta."
Ristin Pyhän Johanneksen mukaan nämä paheet tai seitsemän kuolemansyntiä, kuten hän niitä kutsuu, sytyttävät tuleen kielteisen toimintamme, kielteiset sanamme ja tekomme : Ylpeys, ahneus, ylellisyys, viha, ylensyönti, kateus ja laiskuus.
On hyvä pohtia omaa käyttäytymistään muita kohtaan. Uskon että tarkoitus olisi selvitä tästä elämästä niin ettei tarvitsisi jättää taakseen selvittämättömiä asioita. Se kuitenkin on helpommin sanottu kuin tehty. Olen jopa kuullut ohjeita miten pitäisi selvittää menneet suhteet koska niin paljon yhteistä on kuitenkin ollut. Niimpä niin. Ohjeet on aina helpompi jakaa muille kuin aloittaa omasta pesästä. Omista selvittämättömistä asioista. Oman kaapin möröistä.
Kun palasin tänne kotiseudulleni rannikolle joulukuussa viime vuonna niin ajatukseni ei ollut suinkaan alkaa penkoa vanhoja asioita. Jostain kumman syystä niin vain kävi. Yksi kerrallaan. Ihmissuhteita jotka olivat jääneet taakse. Niitä pöllähteli eteen ja tein mitä pystyin. Joidenkin kohdalla jouduin kuitenkin toteamaan että mikään ei muutu. Siitä tulee itsellekin surullinen olo. Paljon on kuitenkin hyvääkin tullut tällä välillä.
Tarkkana saa kuitenkin olla jatkuvasti siitä miten otat kuormaa kantaaksesi? Jotkut haluaisivat sysätä harteillesi omat taakkansa, ja ajattelevat että hoitajana sinun kuuluu toimia näin. Vaikka aika pitkälle olen hoitaja, olen myös oma itseni ja minullakin on vapaa-aikani ja myös muita asioita tehtävänä joita en kaikille jaa. Nyt kuitenkin täytyy sen verran avautua että olen opiskelijana tällä hetkellä ja siksi en välttämättä ota yhteyksiä kaikkiin pyyntöihin. Haluan keskittyä asioihin rauhassa.
Vapaus tehdä omia valintoja ja elää itselleen sopivaa elämää aiheuttaa usein hämmästystä ympärillä, näen sen vaikken viitsi siitä mainita. Tähän tilaan päästäkseni on kuljettu pitkä ja kivinen tie, joten ei kannata kadehtia.
Ja selvittelyt jatkuvat edelleen, silti uskon että vielä jossain vaiheessa olen selvillä vesillä ja voin huokaista helpotuksesta.
Eilen olin taas tapaamassa pientä rakasta Seljaa joka huomenna tulee puolen vuoden ikään. Seljan touhuamista ja iloa seuratessa unohtuu kaikki muut asiat ja sanonkin Seljaa sellaiseksi maman piristäjäksi että parempaa ei voisi olla<3 Ihana rakas tyttömme. Tuo pienen lapsen ilo ja onni on niin tarttuvaa ja kaikki on vielä niin uutta ja ihmeellistä. Kumpa sellainen asenne säilyisi pitkään.
Tähän loppuun vielä paluu muistoihin....
" Vieläkö laulaa leppälintu
haassa lapsuuden,
vieläkö kukkii niityllä
ailakki punainen?
Vieläkö pitkin pirtin seinää
elämänlangat kiipeää?
Vieläkö pellon aidan takaa
Kaunikin kello helähtää?
Kertokaa kivelle jokaiselle
lapsuuden pihamaan
että ainoaakaan niistä
en unohda milloinkaan."
Hyvää syksyä toivotellen Anne:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)