Tänä aamuna oli täydellinen kuun pimennys.
Olin kyllä hereillä ja tähysin taivaalle mutta kaikki oli yhtä pimennystä. Harmaana koko taivas.
Mietin mielessäni "olisinpa nyt jossain luonnossa".
Mieleni oli kuitenkin kevyt ja päässäni soi Kotkan komediapäiviltä biisi, joka sai hymyn huulille.
Heti aamusta. Eikä väsyttänyt yhtään.
Kuulin myös rumpuni kumahtavan seinällä - se tekee niin joskus.
Kirjoittelin rauhassa tuttuun tapaan päiväkirjaani ja ajattelin taas kerran kuinka koen olevani kuin toiselta planeetalta.
Miehet Marsista ja naiset Venuksesta?
Sitten on vielä se suuri joukko jotka haahuilevat täällä kuin etsien omaa väkeään. Sitä porukkaa joka ymmärtäisi että kaikkea ei vaan voi lokeroida. Tuntuu että oma planeetta on, mutta sinne vielä etsitään porukkaa......
Kun sitten sain itseni ihan oikeasti ylös sängystä niin aloittelin kirjoittelemaan koneella.
Tällä kertaa hakemusta kuntarekryn kautta.
Aamu päivällä sitten tuli puhelu - vieras numero mutta kun vastasin, niin tuttu lupsakka äänihän sieltä moikkaili. Eräs varsin tuttu mies Heinävedeltä kyseli tonttutytön tarinoita.
Tämä puhelu sai uskoni palaamaan. Universumi toimii. Olen ollut sellaisessa puristuksessa että ei tosikaan ja tämä puhelu kertoi minulle sen, että enkeleitä on. Oikeasti.
Ja se, että teet hyvää ihmisille vaikka he eivät sitä ymmärtäisikään, tulee väistämättä sinulle joskus takaisin. Tämä puhelu oli juuri sellainen ja lähetän suunnattoman suuret kiitokset ja suoraan sydämestä. Palautit uskon siihen että hyvää kannattaa tehdä. Kiitos <3
Ja me kuullaan varmasti vielä näistä suunnitelmista sillä Taivasvoimat on nyt mukana.
Sain tässä lähiaikoina lahjaksi sormuksen, jonka kolme kirkasta kiveä merkitsee mennyt, tämä hetki ja tuleva.
Laitoin sormuksen vasempaan nimettömään ja koska se on myös magneettisormus ajattelen niin että se tuo apua tuohon liittojen välisiin suhteisiin ja liikuttaa niitä energioita paremmin.
Sillä miehet on niin Marsista ja naiset Venuksesta, vai onko?
" Kaunis maa on jossain
se maa on toiveiden
ja sen löydän kerran
sun kanssas kulkien
ja kun löydämme sen toivon
sun jäävän luoksein mun
enhän löydä ketään vertaistasi sun.
Koittaa aika onnen
niin aina kerrotaan
sinä kuulut mulle
nyt näin ja ainiaan
vaikka etsisin mä kauan
ja kautta maailman
en mä löytäis ketään vertaistasi sun.
Nyt on matkaa paljon
siis luokseni jää
sä voit tietäni pitkää keventää
Vaikka rikkautta saisin
mä välittäisi en
menettää sen mä voisin
ja olla iloinen
mutta sun jos menettäisin
en tietäis mitä teen
kun en löytäis ketään vertaistasi sun."
Laulajaa en muista mutta tässä yhdistyy se usko ja toivo että se on jossain <3
Tähän loppuun näin uuteen vuoteen kirjoitan vuonna 2012 isälleni syntymäpäivänään antamani kortin, jonka teksti sopii meille aika monelle....
Viisautta ei ole se, että teet kaiken oikein, vaan se, että annat itsellesi anteeksi."
- Katri-Helenan pojan viesti äidilleen -
Ollaan armeliaita itsellemme. Viisautta vuoteen 2019 toivoo Anne
