Hei vaan,
Tuli viimeinkin sellainen olo että uskallan julkaista omia töitäni. Tämä on itselleni merkityksellinen
hetki ja tärkeä, sillä taiteilijan tyttärenä kynnys on korkea. Nyt koen kuitenkin että on oikea hetki ja olen valmis kohtaamaan mitä tulee, sillä taide herättää aina arvostelua sekä puolesta että vastaan, mutta se juuri on taiteen tehtäväkin - herättää tunteita ja kokemuksia. Parhaimmillaan taide avaa uusia mahdollisuuksia myös taiteen kokijan maailmassa. Sitä toivon.
Heinävedellä tekstiilitaiteilija Riitta Turusen vetämä kokeilevan taiteen ryhmämme onkin ollut merkityksellisessä osassa minun kehittymisprosessissa, koska siinä ryhmässä koin tulleeni nähdyksi aivan eritavalla kuin aiemmissa paikoissa. Tarvitsin Heinäveden jakson kehittyäkseni itsenäisenä tekijänä ja rohkaistuin tuomaan tuntojani esille taiteen keinoin, värien ja erilaisten materiaalien sekä tekniikkojen avulla.Siellä jokin avautui syvemmältä itsestäni.
Tästä johtuen maalauksissani on osio "Vuosi Heinävedellä" ja nyt tässä portfoliossani on muutamia töitä jotka kuuluvat tuohon sarjaan.
Ensimmäinen öljyvärityöni kuitenkin on vuodelta 1996 Harjun maalauskurssilta, italialaisen ja suomalaisen opettajan ohjauksessa, valitettavasti heidän nimiään en muista, taiteilijoita molemmat.
Etsimme luonnosta, piha-alueelta maalattavaa ja minä valitsin kohteeksi isot samettiruusut.
Toinen työni on valmistunut vuonna 1998 kotonani Tiutisessa. Se on voimakkaan oranssin värinen ja tehdessäni sitä en tiennyt tekeväni työtä sairauden takia tai ansiosta. Siitä tuli kuitenkin terapiatyö jolla olen käsitellyt sairastumistani selkärankareumaan. Kuva joka maalatessani oli mielessäni on Suulisniemestä, Äijänniemen metsässä talvella. Aurinko hohti oranssinpunaisena puiden takaa. Olimme koiramme Niken kanssa lenkillä. Maassa oli lunta valkeanaan, näky oli uskomattoman kaunis - puhdasta valkoista, tumma metsä ja taivas punaisena. En kuitenkaan voinut maalata valkoista lunta. En kokenut olevani puhdas sairauteni takia, valkoinen. Käsittelin sairautta itsessäni ja yritin ymmärtää mitä se merkitsee minun kohdallani. Olin saanut diagnoosin: selkärankareuma.
Paljon myöhemmin veljeni nähdessään taulun seinälläni sanoi "suoraan helvetistä!" Ja kuinka oikeaan tuo tokaisu osuikaan! Siltä se silloin tuntui v.-98.
Voimakkaat värit tuovat itselleni paljon voimia ja jaksamista. Useimmiten kuvaan värien kautta vaikeita asioita ja hetkiä elämässä. Siksi miellänkin monet työni terapiatöiksi ja haluaisinkin kannustaa ihmisiä enempi kokeilemaan värejä ja taidetta ihan omaksi ilokseen. Itselleni se on tullut osaksi selviytymistä.
Mikä tahansa taiteen laji, en puhu pelkästään kuvataiteesta, vaikka tämä nyt julkaisemani portfolio töistäni onkin kuvataide painotteinen.
Kirjallinen puoli on myös vahva itselläni, olen kirjoittanut ikäni. Siihen olen saanut myös kannustusta ja varsinkin yleisönosastokirjoitukset sekä Kotkassa että Heinävedellä nousivat puheenaiheiksi. Kirjoituskilpailuihin niinikään osallistun mielelläni ja kunhan aikaa tulee niin kolme kirjaa on ollut suunnitelmissa ja hahmoteltukin jo jonkin verran. Rannan jätkät, Heinähattulan tarinat ja Särkynyt enkeli, odottavat aikaa parempaa. Niiden kirjoittamiseen tarvitsisin erityisen rauhallisen tilan ja paikan sillä silloin työskentelen sellaisessa "kuplassa" että sitä ei voi häiritä/keskeyttää.
Silloin erakkopuoli minussa saa vallan.
Tällä hetkellä kirjallinen puoli näkyy ulkopuolisille lukijoille lähinnä blogiteksteinä joita olen kirjoitellut ja julkaissut vuodesta 2016 Hyvän olon hoitolan sivuilla ja myöhemmin myös Haltija Metsätähden puolella.
Yksi intohimoistani on myös valokuvaus joka tulee luonnossa liikkuessa hetkien tallentamisena ja yleensäkin elämässä, tuokioita, joita nopea kamera voi mahdollistaa. Nykyihmisellä kun puhelin tuntuu lähes aina olevan mukana ja siinä kamera.
Tämän alustuksen jäkeen toivotan lukijat tervetulleeksi töitteni pariin ja toivon että viihdytte.
Universaali rakkaudenrumpu, tehty Suomenniemellä Arto Hämäläisen opetuksessa.
Kiitollisuuden ja anteeksiannon rumpu, tehty Elli Maaret Helanderin opastuksella Hollolassa.
Vesiväreillä, kokeilevaa taidetta Soisalo-opiston kurssi Heinävedellä. Arto Hämäläisen teksti.
Ensimmäinen öljyvärityöni Samettiruusut, 1996 Harjun kurssi.
Metsälenkillä, öljy Suulisniemi, Äijäkkä 1998.
Illuusio, öljy Virluodon takaranta 2013.
Taulun mitat 262x73cm.
Varjelus, öljy Heinävedellä 2015.
The end of love, öljy 2015 Valkeisentie/ Heinävedellä.
Toivo, öljy 2016 Kannassaari / Heinävesi.
Yö saaristossa, öljy 2016 Kannassaari/ Heinävesi.
Taulu koko 200x70cm.
Lammella, öljy 2016 Heinävesi.
Suojassa, öljy 2015 Valkeisentie / Heinävesi.
Metsänväkeä, öljy 2016 Heinävesi.
Sininen hetki, öljy 2015 Valkeisentie / Heinävesi.
Soisalo-opiston kokeilevaa taidetta 2015.
Painantatyöskentelyn tuotoksia 2015 Heinävesi.
Uuden aamun lupaus 2021 huovutettu.
Hyvän mielen & Toivon enkelit 2022 huovutustyöt.
Pelastus, akvarellilla 2022, Kotkassa.
Näkymä farmilta 2019 Akvarelli, Mäntyharju.
Vivamon rannassa 2018 akvarellikurssi.
Sumuisena päivänä, talvi 2021 Kotkassa.
Kanna 2019 akvarelli, Heinävedeltä.
Keltaiset Kannat 2019 akvarelli, Lappeenrannasta.
Kannat 2019 akvarelli, Kannassaari / Heinävesi.
Ensimmäinen huovutustyöni Taikurinhattu, Soisalo-opiston huovutuskurssilla Niinimäellä
opettaja Katri Miettisen ohjaamana 2016. Mallina löytönalle Myllykylästä 1994.
Poncho "Sydämeni tänne jää" Rakkaudesta Heinäveden luontoon ja sen väreihin 2016.
Poncho takaa, huovutustyö 2016. Tein myös kirjoituskilpailuun "Hetki Heinävedellä" tekstin
"Muukalaisena Heinävedellä" ja nimimerkillä sydämeni tänne jää ja siitä sai tämä tuleva taiteilija ponchoni nimen. Työ ei siis ole vielä valmis mutta värimaailman takia halusin myös tämän portfoliooni.
Näin olemme tehneet värikylläisen matkan töitteni maailmaan ja toivon että ne ovat myös lukijoilleni tuoneet uskoa ja toivoa tähän harmaaseen marraskuun väritykseen. Voimaannuttavana.
Kauniita ajatuksia mukaan jokaiselle tulevaan talveen toivottaa Anne Sandberg.
