" Kuin henkäys vain
ja hän on poissa luotamme.
jäljelle jää ensin
vain syvä hiljaisuus
ja kaipaus.
Niinkuin keväisessä puutarhassa
aamuauringon ensisäteiden kirkkaudessa
avaavat kukat nuppujaan ja suloistuttavat
kulkijaa vienoilla tuoksuillaan.
- Luopumisentuskan jälkeen
alkavat myös elämänvärit
hiljalleen palata
ja kauniit muistot
puhjeta kukkaan."
-Marleena Ansio-
Tänä Pyhäinpäivänä taivaskin itkee. Vuoden aikana on tullut paljon surullisia uutisia ja siksi tämä päivä on monelle raskaampi kuin aiemmat. Suru ja luopuminen rakkaasta ihmisestä koskettaa syvältä.
Tänään tuohon synkkyyteen sytytämme perinteisesti hautausmailla paljon kynttilöitä edesmenneiden muistolle. Nuo sadat ja tuhannet tulet siellä kertovat omaa tarinaa, ikävää, jota ihmiset kantavat sydämessään. Valomeri kertoo myös rakkaudesta joka on ollut ja kestää läpi kuoleman.
On lohdullista ja rauhoittavaa nähdä taas tänä Pyhäinpäivänä tuo rakkauden valomeri<3
Kaarisilta
Ja Jumala sanoi:"Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan.
Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee."
Minä sanoin:"He tulevat raskain saappain, multa-anturoin -
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?"
Ja Jumala sanoi:"Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan
- pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat.
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet."
-Aale Tynni-
Lohdutukseksi tänä Pyhäinpäivänä, valon pilkahduksia ja toivoa.
" Mikään ei ole enää entisellään.
Taivas ja maa, kaikki on erilaista.
Pellot ja polut, äänet ja tuoksut,
jotenkin pienempiä ja vaisumpia.
On lähdettävä liikkeelle.
On etsittävä sitä jotakin tuttuutta
ja tunnetta, joka antoi
elämälle merkityksen...
.....Hiljalleen, uusia polkuja löytyy. Polkujen varrelta kaikkea kaunista,
kuin kynttilälyhtyjä, jotka valaisevat niin, että elämänmerkitys
jälleen kirkastuu kirkastumistaan."
-Marleena Ansio- kirjasta " Et ole yksin"
Lohtua tähän päivään, voimia tulevaan,
Anne
