Reissusta saavuttu kotikonnuille - kiitoksia tuliaisista Helille ja Onnille <3
Keskityin niihin kaikessa hiljaisuudessa, vaan nauroin ääneen - miten jotkut osaavatkin
valita niin sopivat kortit tilanteeseen - ihanine ajatuksineen :)
Ostin tulppaaneja jotka minulle ovat kevään saapumisen merkkejä ja ilahduttavat muutamia
päiviä pöydälläni. Nyt oli myös aika lahjoa itseään sillä selvisimme melkoisesta haasteesta
liittyen auton palauttamiseen Joensuussa.
Haltija Metsätähden luontoretket- blogissa on tuosta Kotka - Joensuu - Kausala - Kotka
roadtripistämme tarinaa, linkki siihen löytyy tämän blogin alusta.
" Jos uskallat heittäytyä , huomaat että elämä on täynnä ihania sattumia. "
Näin voin todeta, sillä Joensuusta junaan päästyämme, huomasin istuvani tuntemattoman naisen viereen
joka jo aiemmin oli puhunut muutaman sanan ennen junaan menoa. Kohtaloko lie
meidät vierekkäin saattoi, niin tai näin, mutta kylläpä oli hauska jutustella hänen kanssaan
useampi tunti. Aika kului kuin siivillä.
Huomenna tämä uusi tuttavani lähtee Japaniin, jo kuudetta kertaa ja toivotan hänelle
sydämestäni onnistunutta matkaa <3 Kiitän seurasta :)
" Elämä on löytöretki täynnä yllätyksiä. "
Kausalassakin saimme kokea hienoja fiiliksiä kun vanhimman poikaniVillen kanssa pääsimme
nauttimaan spontaanista musisointisessiosta torstaina 5.3. heidän saunaosastossaan takkatulen
luodessa omaa tunnelmaa ja ääntään. Ville toi sinne useampia soittimia joista osa on hänen
työmatkoiltaan hankkimia, kuten Nepalilainen Gongi ( upea ) niinikään Nepalista kaksi eri
kokoista äänimaljaa kapuloineen. Villen itse tekemä shakuhachi huilu pajusta - shakuhachi huilu
tulee Japanista ja sitä ei ole ihan helppoa saada soimaan äkkiseltään, Ville hallitsee sen jo hyvin.
Soittimia oli vielä ukulele ja helistin ja Ville kertoi että voidaan vaihtaa soittimia välillä ihan miltä
kenestäkin tuntuu. Nyt kuitenkin viimeisenä vaan ei suinkaan vähäisempänä - päinvastoin -
kerron Villen ja Katrin suuresta projektista joka tuotti ison ja painavan rummun.
Tämän rummun nahka on peräisin Mankalan metsästysseuran kaatamasta uroshirvestä, jonka
Ville ja Katri nimesivät Perttu Hirvi Pelottomaksi.
He siis saivat Pertun nahan hankittua metsästysseuralta ja siitä alkoi suurehko projekti ja
lopputuloksen näimme nyt Lenin kanssa Kausalassa ja tämä oli upea juttu <3
Projektinvaiheita voi seurata Villen ja Katrin youtube sivuilla linkki siihen
Youtube.com/@pahegrup
Sielläpä on kaikenlaista muutakin elämää luonnossa,tämän media-alalle suuntautuneen pariskunnan
ideoista kumpuavaa matskua - rallienglannilla vahvasti höystettynä :D
Palaan siis takaisin musasessioomme......
Yllätyin Pertsa Peloton rummun painosta ja äänikin on sen mukainen, tuntuu kuin
nahkansa luovuttanut Pertsa itse mahtavalla komealla , vahvalla äänellään meille
tässä antaisi parastaan. Jatkaen näin elämäänsä soiden kumeasti, jopa
samalla paikkakunnallakin jossa hänet kaadettiin.
Pertsa pelottomalle on kirjoitettu myös teksti, Villen käsialaa, vaan sitä ei vielä ole julkaistu
joten jätän sen tekijöiden harkintaan. Minä sain viime Juhannuksena kuulla sen
vieläpä esityksenä, joten katsotaan työstetäänkö myös sitä jatkossa jotenkin?
Kokeilin myös rummuttaa tätä mielestäni rumpujen " kontrabassoa " ja olen vaikuttunut. Itselläni
kaksi rumpua, joista toisen olen tehnyt Suomenniemellä, rummuntekijä Arto Hämäläisen ohjauksessa.
Toinen Hollolassa, jonne Elli Maaret Helander Karigasniemeltä oli saatu tulemaan meitä
ohjaamaan vuonna 2012. Myös minun rummuissa kummassakin oma sointinsa, siksi
nyt sain kokea taas uudenlaisen kokemuksen. Lenin soittimena ukulele.
Tämä Villen, Lenin ja minun musasessiomme myös äänitettiin Villen laitteilla ja Leni sai kuvauspuolen
videolle, joten materiaalia tuli ihan kivasti. Koimme yhdessä musisoinnin avulla hyvin avaavan,
voimaannuttavan tilan. Villen soittaessa äänimaljoja ulkoreunasta kapuloilla pyörittäen erisuuntiin
tuli todella erikoinen ääni, joka nousi kuin avaruuteen - itse ajattelin sen spiraalina kohoavan
korkeuksiin. Mikä mahtava voima ja kokemus <3
Katrin palatessa töistä tuohon tilaan, totesi että olipa kiva tulla kotiin:) Ensin ihan
väsyneenä mutta siinä istahti ja pääsi silmät suljettuina kokemaan tämän hetken
myös kanssamme, hienoa <3
Kiitos kaikille hienoista hetkistä, läsnäolosta ja muistoista <3
Kirjoitan tähän loppuun Arto Hämäläisen tekstin, jota käytän itse rummuttaessani
Suomenniemellä syntyneellä hoitorummullani.
" Otan rumpuni ja soitan
soitan kuulle joka
murheen murtaman syliinsä
isoäitinä ottaa
soitan maalle joka
rinnallaan äitinä
meidät ruokkii
soitan auringolle joka
kylmään kylään
lämmön tuo
soitan taivaalle joka
pelokkaalle pehmeän
peittonsa suo
soitan ihmiselle joka
eksyneenä etsii
rytmillä sydämen. "
-Arto Hämäläinen-
" Elämä ohjaa, virrat vie,
käsi puristuu käteen ystävän.
Olkoon vaikka mutkainen tie,
sillä yhdessä olemme enemmän. "
Aurinkoista kevättä ja iloisia retkiä,
kuljetaan silmät avoinna, suu hymyssä....
toivoo Anne
.jpeg)