tiistai 7. helmikuuta 2017

Paukku pakkasia!

Aurinko kurkistelee kuusen oksien lomasta ja huurre on "kuorruttanut" alastomat haavat ja koivut, kuinka kaunista ja kylmää.
Helmikuu on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti ja aktiviteettiä riittää vaikkei varsinaista työtä olekkaan. Työpaikkahaastattelussa kuulin kertovani harrastuksistani kun niitä kysyttiin ja täytyy sanoa että harrastukset täyttävät elämääni niin, että ei ole aika tullut pitkäksi. En usko että tulee jatkossakaan.
Työpajaohjaajaksi en kuitenkaan tullut valituksi. Se selvisi tänä aamuna, sain tekstiviestin asiasta. Työpaikat ovat todella tiukassa ja aina löytyy parempi ja korkeammin koulutettu, niin se vain on. Joten jälleen voi todeta että "rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä!"

Jatketaan siis vapaata pudotusta elämässä ja katsotaan mihin päädytään.

Asioilla on aina hyvät ja huonot puolet. Nyt voin jatkaa vapaana taiteilijana porskuttamista ja elellä kiireettömänä elämää. Se ei ole hassumpaa.
Vähempi rahaa mutta enempi aikaa. Saan ihastella näitä kirkkaita talvisia kelejä ja kun taas tulee vähän siedettävämpiä lämpötiloja voin vetäistä sukset jalkaan ja sivakoida järvellä, läpi timattisen hangen uskomattoman kauneuden. Valo alkaa vaikuttaa jo täälläkin ja saamme tuntea sen mielialaa  piristävän otteen.

Tammikuussahan miesystäväni järjesti minulle syntymäpäivämatkan Play De Inglesiin ja siellä saimme viikon valohoitoa sillä kelit suosivat meitä todellakin. Oppaat kertoivat että joulun aikaan siellä oli ollut hurjat sateet ym. mutta nyt reissumme aikana säiden haltija helli kylmästä talvesta tulleita matkalaisia. Ihanaa aurinkoa, turkoosia vettä, iloisia delfiinejä vapaina meressä omassa elementissään ja lomameininkiä parhaimmillaan. Sieltä palattuamme tunsin hyvin voimakkaana auringon vaikutuksen itsessäni - mahtavat tsempit! Ja vaikkei kyseessä ollut kuin viikon matka niin aurinko mokoma oli saanut ihonkin paljon parempaan kuntoon. Toki se myöskin katkaisi pitkää talvea joten onneksi olen syntynyt kylmimpänä aikana ja pääsin juhlimaan lämpöön. Kiitoksia ystävälle!

Ystävänpäiväkin sieltä lähestyy kovaa vauhtia. Olen kirjoitellut jo ajoissa muistamisia ystävilleni, Suomeen ja ulkomaille. Tänään lähettelen posteja eteenpäin kun nykyään postikin kuulemma vähän tökkii. Haluaisin nyt ilahduttaa kuitenkin oikeaan aikaan vaikka ystävänpäivä onkin oikeastaan joka päivä.

" Hyvä ystävyys on kuin sateenkaari,
kun täydellinen määrä onnea ja kyyneleitä sekoitetaan,
tuloksena on värikäs silta sydämestä sydämeen."

Edellinen ajatus Minna ystävältäni joka on yksi niistä ystävistä joiden kanssa olemme saaneet kulkea ystävinä jo 43 vuotta, ylä-asteelta lähtien.

Tähän loppuun kirjasta Ajattelen sinua ( Sinikka Svärd) mietittävää jokaisena päivänä....


Tänä iltana sytytän kynttilän

Tänä iltana sytytän kynttilän kaikille niille
joilla ei ole ainuttakaan tosi ystävää,
niille jotka ovat jonkun toisen mielestä
väärän värisiä, kokoisia tai näköisiä.

Tänä iltana sytytän kynttilän kaikille
pienille, suloisille ja rakastettaville,
joita kukaan ei suukottele tai pidä sylissä.
Joiden minuus säälimättä särjetään
jo elämän ensi metreillä.

Tänä iltana sytytän kynttilän kaikille,
joita alistetaan, lyödään ja halveksitaan
vain siksi, että ovat syntyneet naisiksi
sinne missä miehen sana on ainoa laki.
Missä Jumalakin on julmuri.

Tänä iltana sytytän kynttilän kaikille niille
jotka ovat tärkeitä ja arvokkaita
sellaisina kuin ovat - Luojan luomuksina,
ainutkertaisina ja ihmeellisinä.


Ihanaa ystävänpäivää 14.2.2017

" Mitä ikinä teetkin tänään
ajattelen sinua kiitollisuudella.
Ilman ystävyyttäsi kaikki olisi ollut
paljon kalpeampaa, karumpaa."

                                                    - Sinikka Svärd -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti