Hymyillen

"Hymyile kaikille ja kaikkialla , et voi koskaan tietää, kuinka paljon se voi jolle kulle merkitä."

Tästäpä lähtee ensimmäinen keväinen blogi päivitys liikkeelle.

Olin merkannut itselleni allakkaan kaupunkilehti Ankkurista bongaamani pienen ilmoituksen että tiistaina 2.4. laulellaan Vellamossa kevätlauluja.
 Kun tuo päivä läheni ja sitten saapui, olin mielestäni kiireinen aamulla, ja ajattelin että näinköhän tässä ehtii paikalle. No päätin yrittää ja ehdin hyvissä ajoin, koska odottelimmekin porukkaa vielä jonkun tovin. Lauluille oli varattu tila alhaalta puuveneiden keskeltä - johdatustako? Näin uskon.

Huomasin istuvani muistikerhon porukassa ja onneksi minua ei ajettu ulos, ilmoituksessa ei rajattu ketä lauluihin voi saapua, tilaisuus oli vapaa kaikille.
 Yleensä kun minulle tulee tunne jostain mitä haluan tehdä, niin uskon jo tuohon tunteeseen. Niin nytkin. Ja kannatti.

Pirjo Romppanen siellä odotti veneiden keskellä kitaransa kanssa porukkaa ja siitäpä luontevasti alkoi laulut kulkemaan. Tuo hyväntuulinen joukko ja laulut veivät mukanaan ja huomasin kuinka ilo tarttui ja hymy nousi huulille. Pirjo esitti myös omaa tuotantoaan ja hänen sanoittamissaan lauluissa on hyvin paljon samankaltaista ajatusta minkä voin helposti mieltää. Ja lauluja jotka valavat uskoa tähän joskus hankalaankin tarpomiseen. Kevät tuli todella päälle, hyvällä tavalla. Kiitos siitä koko porukalle!

Tästäpä lähti käyntiin omalla kohdallani jatkoa. Laulaminen liittyi minulla Heinäveteen ja kuorotouhuihin ja yhteislauluun. Liekö tämä Vellamon tilaisuus rakensi sillan mielessäni ja aloin hahmotella retkeä Heinävedelle.
 Sähköpostiini tuli sopivasti ammattiliiton kevätkokous ilmoitus, joka sekin tässä tapauksessa on Heinävedellä. Nyt näytti vahvasti siltä että minulla on asiaa sinne suuntaan ja aloinkin järjestellä matkaa jo mielessäni. Kevät saa kummasti ihmiseen liikettä, huomaan.

Tämän puolentoista vuoden aikana mitä olen nyt täällä rannikolla viettänyt, olen kuullut paljon toivomuksia siitä että tulisin käymään savossa, tapaamassa tuttuja. En ole voinut luvata mitään monestakin syystä. Nyt kuitenkin itselleni tuli vahva tunne että on aika. Toimeen siis.

Täytyypä lähteä kaivelemaan retkivarustusta kellarista jotta saa tarvittavan survival- varustuksen kuntoon.

" Usko on avara maisema,
joka aukeaa korkealta kalliolta
kaikkiin ilmansuuntiin.
 Usko on tuuli, joka puhaltaa sinut liikkeelle
yhä uudestaan,
paikkoihin, joista et ole osannut edes unelmoida,
maailmoihin joihin tällä hetkellä
et luulisi koskaan joutuvasi,
luo ihmisten joihin et arvaisi koskaan tutustuvasi.
Usko on ääni, joka kuiskaa
määrätietoisesti : Lähde matkaan!"

Kiitos ystävälleni Päiville näistä sanoista jotka hän oli kirjoittanut kirjaan Sydämen voima, Baptist De Pape, sain kirjan syntymäpäivänäni.

Tämän kevät blogini loppuun haluan vielä "Hymy" biisin sanoilla toivottaa kaikille seuraajille uskoa ja toivoa paremmasta.....

" Kun pilvi taivaan peittää
varjoja maahan heittää
niin valittain , kuljet tietäsi vain
hymyn suo silloin pilvet poistaa
auringon lailla loistaa
niin onnen arkinenkin tie
sun vie
syömmessä murhe musta
kaipaat sä lohdutusta
vaan löydä et
vaikka ain etsinet
hymyillen
voit myös murheen kantaa
auringon loistaa antaa
yön jälkeen loistaa jälleen voi
taas aamun koi."


Aurinkoista, voimaannuttavaa kevättä ihmiset <3 toivoo Anne