Tervetuloa joulukuu

 

Ensimmäinen adventtisunnuntai <3

" Pieni liekki tänään syttyy

talven synkkään pimeyteen.

Pieni liekki valon antaa,

toivon tuikkeen sydämeen. "

Sytyttelin kynttilöitä aikaisin aamulla, kuten jokaisena aamuna, tänään kuitenkin ensimmäisen adventtisunnuntain johdosta. Ajatuksena lähestyvä joulun aika <3

Ulkona pimeää ja tänä vuonna olenkin näperrellyt valo mandaloita joita tulen viemään muutamille tärkeille ihmisille, ystävilleni. Kotiini jätän myös muutaman, sillä omat ihmiseni tulevat jouluisin yhteiseen hetkeemme, jossa aterioimme ja vietämme omaa joulujuhlaa <3

Kaunis ajatus ja joulun toivotus myös heille jotka eivät pääse osallistumaan - kaikki ovat sydämessäni läsnä - kuten aina <3

Vielä kuva rannasta, ja sattuipa sama kuin edellisessä mutta tarina veneiden talvilevosta sopii hyvin samaan kuvaan. Nyt kumpikin veneeni on ystävällisten ihmisten avustuksella myös peitetty - ensin isolle veneelle rakennettu kehikko ja sen jälkeen kiipeillen ja keikkuen saatiin pressut ylle! Kiitos avustajille, ilman teitä olisi paljon haastavampaa.

Täällä tiiliruukissa sorsat edelleen piirittivät minua joten leipää on viety edelleen, lauha keli pitää ne vielä tutuilla rannoilla. 

Ensilumen hento jälki

piirtyy yli maan.

Lumen nauhat verkalleen

jäävät keinumaan.

Ensilumen puhtautta

hiljaa katselen.

Kaipaukseen kuljettaa

hetki valkoinen.

Jospa voisin olla

valon kantaja,

niin kuin pieni hiutale,

ilon antaja. 

Positiivareiden kirjasta Valona toisillemme,

Kiitos Annelille <3

Rauhallista adventtiaikaa lukijoille ja seuraajille.

Nyt nautin uunipuuron kanelilla ja sokerilla, kynttilän loistaessa edessäni.

" Pieni liekki pimeydessä

nyt voi olla jokainen,

pieni liekki, joka kantaa

valon luokse kaikkien. "

Säv. Pekka Simojoki San. Anna-Mari Kaskinen

Talven tullessa

 

Rannassa ihaillen maisemaa joka muuttuu hetki hetkeltä. Talvi tekee tuloaan ja rannan laiturit tyhjenevät veneistä. Kaksi viikoa sitten nostettiin "MeriAnne" ja samalla viikolla myös isompi vene "MeriTähti" nousi sikosaaresta maihin. Hienoa oli ajaa vielä kerran tänä syksynä veneiden nosto paikalle - upea keli silloinkin.

Eiliseltä kuvasatoa. Vietin tiiliruukissa aikaa ja mikä onni saada rauhassa touhuta itsekseen. Sorsat kyllä olivat jo kadonneet joten viimeiset leipäpussukat joudun toimittamaan varmaankin kuusisen nurkille. 

Nyt oli tullut avomeriläiseeni niin paljon lunta että siitä syystä sain työskennellä useamman tunnin rannassa, mutta sepä ei haitannut, vaan päinvastoin - aurinko ihan lämmitti hetken aikaa ja lumikin kevyttä - mikäpä oli lapioidessa! Irrottelin kaikki pohjalaudat ja istuimet, harjailin ja putsailin.Toimitan ne suojaan ja ties vaikka valmistelisin ne jo ensi kevääseen.

Tässäpä vielä " MeriAnne" lumipuvussa.

Työn lomassa kaivoin retkijakkarani ja istahdin nautiskelemaan kupposen kahvia näin hienossa kelissä. Tuulta ei ollenkaan ja ranta hiljainen. Tykkään!

Tällä hetkellä taas sää muuttui ja nyt lämpöasteita ja sataa. Tuulee kovasti. Kunhan tilanne tasoittuu ja kuivahtaa keli, niin silloin saa veneet talvisuojat ylleen ja kevättä odotellen.

Mukavaa talven alkua kaikille lukijoilleni - nautitaan hetkistä <3

Anne

Pyhäinpäivänä

 

Hietakarilla 29.10. tiistaina. Ajelin kauniissa aurinkoisessa säässä hissukseen itsekseni ja nautin suunnattomasti. Sain vielä tämän loppu syksyn retkeni ja pääsin sytyttämään lyhdyt Nikelle, Leolle ja Nikitalle <3 Tuuli kuitenkin yltyi turhan paljon ja siksi minun ei auttanut kuin saada "MeriAnne" lähes samantien työnnettyä takaisin aalloille. Paluu matka menikin kovempaa kyytiä ja Bernard nakutti hienosti. Edellisenä yönä oli jo ollut pakkasen puolella keli mutta sain toteutettua tärkeän tehtäväni joka tuntuu hyvältä sydämessä<3 

Kun nyt, pyhäinpäivän aattona tätä kirjoitan,niin ulkona sataa valkeanaan räntää - olisipa ollut haastavampi keli jos olisin ajatellut jättäväni lyhtyjen sytyttämisen lähemmä pyhäinpäivää, voisin sanoa jo miltei liian haastavaa. Saaressa hauta muistomerkki jää talveksi odottamaan seuraavaa kevättä ja silloin taas nähdään ja sytytellään tulia. 

Näin kauniissa maisemassa pääsin rantautumaan kotisatamaan.

Huomenna sitten haudoille sytyttämään edesmenneille rakkaille lyhdyt Parikalle ja Metsäkulmalle<3

" Jokainen meistä

tekemässä

mustaa valkoiseksi

pimeyttä valoksi  

pelkoa rakkaudeksi.

Jokainen meistä

anteeksi antamassa

anteeksi pyytämässä

rakkautta oppimassa.

Jokainen meistä

ihmeen astiana 

maailmassa.

Vuorotahdissa

kukin meistä.

Välillä levossa

palautumisen rytmissä

uuteen aaltoon

syntymässä

välillä vyöryn harjalla

pintaan nostettuna

myötävirrassa.

Kukin meistä

muuttuvan aallokon

osana

elämän meren 

kaikkeudessa. "

Kirjasta Sinulle, Heli Kolho ja Tuula Turunen

Lohdullista Pyhäinpäivää <3

Anne