Haltija Metsätähti

Haltija Metsätähti syntyi reilut 58 vuotta sitten, talven keskellä.
 Ehkä siitä sai värityksekseen valkoisen kuin lumi.

 Haltijan perhe asui saaressa ja" tämä esikkokasveihin kuuluva, matala, leveälehtinen, kookas- ja valkokukkainen monivuotisruoho kuuluu suomen alkuperäisiin ja yleisimpiin metsäkasveihin ja kasvaa kautta maan, aina pohjoisinta lappia myöten."


Vaikka Haltija Metsätähti syntyi saareen " tiedetään kasvupaikkojen olevan erityisesti tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, mutta yhtä hyvin se viihtyy myös korvissa, letoilla, metsäniityillä, pientareilla ja tunturikankailla.
Metsätähti levittäytyy tehokkaasti jopa toista metriä pitkien maarönsyjensä avulla.
Kasvullinen lisääntyminen onkin tarpeen, sillä kasvi tuottaa siemeniä varsin heikosti.
Sato jää jopa suotuisilla paikoilla vain muutamaan siemeneen neliömetrillä; huonoilla tai hallanaroilla paikoilla siemenet jäävät yleensä kokonaan kehitymättä."


Haltija Metsäntähti syntyi myös esikoisena tähän saaressa asuvaan työläisperheeseen. Sukua sekä äidin että isän puolelta asusti saaressa. He kaikki olivat siis myös alkuperäisiä saarelaisia.

Haltija Metsätähti kulkee tuulen mukana, tuulien teitä.
 Saarelaisuus on juurtunut  tähän sitkeään esikkoon hyvin vahvasti, syvälle sielun sopukoihin.
 Tuo piirre on auttanut häntä elämän merillä useammin kuin koskaan olisi voinnut kuvitella.

Haltijan voit nähdä merellä, nauttimassa veneessään. Rannoilla, istumassa yksin hiekassa, kokien yhteyden meren kanssa. Tulilla, rummuttamassa rumpuaan, korkeilla kallioilla, aavoilla, tuntureilla , järvillä.
Myös haltija Metsätähti levittäytyy laajalle kuin nimikko kukkansa.

Haltijalle on sitten aikojen saatossa selvinnyt että hänen tehtävänsä on tuoda valoa, iloa ja rakkautta maailmaan, missä sitten liikkuukaan.
 Hän kuljettaa sydämessään toivoa. Toivoa paremmasta. Ajasta jolloin ihmiset ymmärtävät elää niin etteivät kilpaile keskenään, vaan antavat toisilleen tilaa, rauhaa ja rakkautta.
 Ymmärtävät että luonto on osa ihmistä ja auttaa meitä, kunhan huolehdimme siitä.

Haltija Metsätähti johdattaa meitä lähemmä luontoa jotta saisimme mahdollisuuden päästä tuohon yhteyteen - luonnon turvalliseen syleilyyn.



" Katso kukkaa jonka terälehdet aamuun aukeaa,
katso maata, joka kimmeltävän kastepeitteen saa,
katso puuta , josta linnunlaulu helkkyvästi soi,
katso luontoa ja huomaa, että luojan luomaa parantaa ei voi."

Markku Aron albumista maan valitus 1975

Erittäin ajankohtainen tässä ajassa kun luontoyhteys on monelta kateissa. Valitettavasti.


Haltija Metsätähti oli cursorin elokuva matkailuhankkeen rooliopaskoulutuksessa. Harmi että aika ei riittänyt Metsätähden esittäytyä koska ihmisillä on kiire. Se on myrkkyä Haltija Metsätähdelle.

Hän esittäytyy sitten myöhemmin, seikkailut jatkuvat......



Toivoa tulevaan toivottelee Haltija Metsätähti



Muita nimiä Metsätähdelle löytyy iltatähti, aamutähti, tähtikukkanen, routavuokko ja valkovuokko.

 Kirjassa kotimaan luonnonkasvit, wsoy

Hymyillen

"Hymyile kaikille ja kaikkialla , et voi koskaan tietää, kuinka paljon se voi jolle kulle merkitä."

Tästäpä lähtee ensimmäinen keväinen blogi päivitys liikkeelle.

Olin merkannut itselleni allakkaan kaupunkilehti Ankkurista bongaamani pienen ilmoituksen että tiistaina 2.4. laulellaan Vellamossa kevätlauluja.
 Kun tuo päivä läheni ja sitten saapui, olin mielestäni kiireinen aamulla, ja ajattelin että näinköhän tässä ehtii paikalle. No päätin yrittää ja ehdin hyvissä ajoin, koska odottelimmekin porukkaa vielä jonkun tovin. Lauluille oli varattu tila alhaalta puuveneiden keskeltä - johdatustako? Näin uskon.

Huomasin istuvani muistikerhon porukassa ja onneksi minua ei ajettu ulos, ilmoituksessa ei rajattu ketä lauluihin voi saapua, tilaisuus oli vapaa kaikille.
 Yleensä kun minulle tulee tunne jostain mitä haluan tehdä, niin uskon jo tuohon tunteeseen. Niin nytkin. Ja kannatti.

Pirjo Romppanen siellä odotti veneiden keskellä kitaransa kanssa porukkaa ja siitäpä luontevasti alkoi laulut kulkemaan. Tuo hyväntuulinen joukko ja laulut veivät mukanaan ja huomasin kuinka ilo tarttui ja hymy nousi huulille. Pirjo esitti myös omaa tuotantoaan ja hänen sanoittamissaan lauluissa on hyvin paljon samankaltaista ajatusta minkä voin helposti mieltää. Ja lauluja jotka valavat uskoa tähän joskus hankalaankin tarpomiseen. Kevät tuli todella päälle, hyvällä tavalla. Kiitos siitä koko porukalle!

Tästäpä lähti käyntiin omalla kohdallani jatkoa. Laulaminen liittyi minulla Heinäveteen ja kuorotouhuihin ja yhteislauluun. Liekö tämä Vellamon tilaisuus rakensi sillan mielessäni ja aloin hahmotella retkeä Heinävedelle.
 Sähköpostiini tuli sopivasti ammattiliiton kevätkokous ilmoitus, joka sekin tässä tapauksessa on Heinävedellä. Nyt näytti vahvasti siltä että minulla on asiaa sinne suuntaan ja aloinkin järjestellä matkaa jo mielessäni. Kevät saa kummasti ihmiseen liikettä, huomaan.

Tämän puolentoista vuoden aikana mitä olen nyt täällä rannikolla viettänyt, olen kuullut paljon toivomuksia siitä että tulisin käymään savossa, tapaamassa tuttuja. En ole voinut luvata mitään monestakin syystä. Nyt kuitenkin itselleni tuli vahva tunne että on aika. Toimeen siis.

Täytyypä lähteä kaivelemaan retkivarustusta kellarista jotta saa tarvittavan survival- varustuksen kuntoon.

" Usko on avara maisema,
joka aukeaa korkealta kalliolta
kaikkiin ilmansuuntiin.
 Usko on tuuli, joka puhaltaa sinut liikkeelle
yhä uudestaan,
paikkoihin, joista et ole osannut edes unelmoida,
maailmoihin joihin tällä hetkellä
et luulisi koskaan joutuvasi,
luo ihmisten joihin et arvaisi koskaan tutustuvasi.
Usko on ääni, joka kuiskaa
määrätietoisesti : Lähde matkaan!"

Kiitos ystävälleni Päiville näistä sanoista jotka hän oli kirjoittanut kirjaan Sydämen voima, Baptist De Pape, sain kirjan syntymäpäivänäni.

Tämän kevät blogini loppuun haluan vielä "Hymy" biisin sanoilla toivottaa kaikille seuraajille uskoa ja toivoa paremmasta.....

" Kun pilvi taivaan peittää
varjoja maahan heittää
niin valittain , kuljet tietäsi vain
hymyn suo silloin pilvet poistaa
auringon lailla loistaa
niin onnen arkinenkin tie
sun vie
syömmessä murhe musta
kaipaat sä lohdutusta
vaan löydä et
vaikka ain etsinet
hymyillen
voit myös murheen kantaa
auringon loistaa antaa
yön jälkeen loistaa jälleen voi
taas aamun koi."


Aurinkoista, voimaannuttavaa kevättä ihmiset <3 toivoo Anne

Surussa

                                       KAARISILTA


Ja Jumala sanoi : " Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on ikävä päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksissaan.

Tee silta ylitse syvyyden, tee kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee."

Minä sanoin: He tulevat raskain saappain, multa anturoin -
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?
Ja Jumala sanoi: Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -
Pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat.

Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi kun kaarisiltaa teet :
ei mikään kimalla kauniimmin kuin
puhtaat kyyneleet ".

                                                   Aale Tynni


Surussa oikeita sanoja on vaikea löytää.....

Surussa myötäeläen, Anne

Onnellisuus opas

Eilen meni umpeen hakuaika onnellisuus oppaaksi. Mikä ihmeen onnellisuus opas?

Opiskelukaverini Zhanna vinkkasi minulle tästä Visit Finlandin etsinnästä onnellisuus oppaista.
 Eli etsitään suomalaisia tavallisia ihmisiä elämään ja opastamaan suomalaisuuteen tai siihen mistä suomalainen onnellisuus syntyy?
 Tehdään siis yhdessä turistien kanssa niitä asioita, mitä kukin nyt tekee, ja saa siitä iloa ja voimaa. Ollaan sitten metsässä, marjassa, sienessä, tai merellä, järvellä, vietetään mökkielämää tms.
 Tässä ei siis etsitä koulutettuja oppaita, vaan kuka tahansa olisi käynyt, kun vain kokee haluavansa jakaa aikaa vieraiden kanssa.

Tuo suomalainen onnellisuus onkin mielenkiintoinen asia. Koska olemme siis maailman onnellisimpien ihmisten maineessa. Sitäpä ei äkkiseltään uskoisi.
Aika monet nimittäin mittaavat onnellisuutensa materian ja omaisuuden kautta. Todella iso osa ihmisiä. Suoritustensa kautta. Jotain pitää näkyä ja olla että voit näyttää että olet onnellinen.

Todellinen onnellisuus tulee ihan muualta. Ja onnekseni minulla on myös niitä ihmisiä jotka näkevät ja kokevat asiat samalla tavalla. Tai samaan suuntaan.

Paljon kuitenkin joutuu vielä perustelemaan ajatuksiaan ja selittelemään kuten tässä ihan muutama päivä sitten opinahjossani. Kysymys oli rauhallisesta kävelyretkestä.

 Niin se on ihmeellistä että sekään ei ole kaikille selvää. Kulkea polulla, metsässä rauhallisesti. Katsella kuunnella, olla luonnossa, ilman selityksia mutta viihtyä. Liian yksinkertaistako?

No, niin tai näin mutta onnekseni olen oppinut saamaan omat onnen hetkeni tästä ihan läheltä. Läheltä omasta elämästä ja nautin siitä suunnattomasti. Se onnellisuus kumpuaa suoraan sydämestä ja monesti vaan nostan käteni levälleen kohti taivasta ja kiitän tästä tunteesta mikä täyttää minut.

Viime lauantaina sain taas olla pienen aurinkoisen Seljan kanssa ja jälleen kävi niin että tytön nukahdettua syliini kiikkutuolissa, olin niin onnellinen ja kiitollinen tästä pienestä rakkaasta että kyyneleet valuivat pitkin poskia, kiitollisuudesta siitä mikä ihana aarre meille on tullut.
Mielestäni tämä on sellaista onnea jota ei mikään voi korvata<3

Toivon todella ihmisten ymmärtävän elämässä niitä asioita jotka olemme saaneet lahjaksi ja arvostavan niitä myös. Sen tuntee sisimmässään milloin on niin suuren äärellä että voi vain kiittää.


" Minulle merkitsee jotain
vain kulkeminen poluilla,
joilla on sydän

millä hyvänsä polulla,
jolla on sydän.

Siellä kuljen ja
ainoa tärkeä haaste
on yltää se päästä päähän.

Ja siellä kuljen katsellen,
katsellen henkeä pidättäen."

                                         - Tietäjä Don Juan Castanede -


Onnellista ystävänpäivää 14.2.2019

" Kun istun kanssasi
tässä rannalla

ja aurinko lipuu
horisontin taakse

heittää laineille
väräjävän sillan

ja luomakunta
kuin henkeään pidättäen

ja kaikki kauneus
ja rauha tässä hetkessä -

haluan kohdata jonkun
ihmistä suuremman

jota kiittää. "

Toiselta planeetalta

Tänä aamuna oli täydellinen kuun pimennys.
Olin kyllä hereillä ja tähysin taivaalle mutta kaikki oli yhtä pimennystä. Harmaana koko taivas.

Mietin mielessäni "olisinpa nyt jossain luonnossa".

Mieleni oli kuitenkin kevyt ja päässäni soi Kotkan komediapäiviltä biisi, joka sai hymyn huulille.
 Heti aamusta. Eikä väsyttänyt yhtään.
 Kuulin myös rumpuni kumahtavan seinällä - se tekee niin joskus.

Kirjoittelin rauhassa tuttuun tapaan päiväkirjaani ja ajattelin taas kerran kuinka koen olevani kuin toiselta planeetalta.
 Miehet Marsista ja naiset Venuksesta?

 Sitten on vielä se suuri joukko jotka haahuilevat täällä kuin etsien omaa väkeään. Sitä porukkaa joka ymmärtäisi että kaikkea ei vaan voi lokeroida. Tuntuu että oma planeetta on, mutta sinne vielä etsitään porukkaa......

Kun sitten sain itseni ihan oikeasti ylös sängystä niin aloittelin kirjoittelemaan koneella.
 Tällä kertaa hakemusta kuntarekryn kautta.

 Aamu päivällä sitten tuli puhelu - vieras numero mutta kun vastasin, niin tuttu lupsakka äänihän sieltä moikkaili. Eräs varsin tuttu mies Heinävedeltä kyseli tonttutytön tarinoita.
 Tämä puhelu sai uskoni palaamaan. Universumi toimii. Olen ollut sellaisessa puristuksessa että ei tosikaan ja tämä puhelu kertoi minulle sen, että enkeleitä on. Oikeasti.
 Ja se, että teet hyvää ihmisille vaikka he eivät sitä ymmärtäisikään, tulee väistämättä sinulle joskus takaisin. Tämä puhelu oli juuri sellainen ja lähetän suunnattoman suuret kiitokset ja suoraan sydämestä. Palautit uskon siihen että hyvää kannattaa tehdä. Kiitos <3
 Ja me kuullaan varmasti vielä näistä suunnitelmista sillä Taivasvoimat on nyt mukana.

Sain tässä lähiaikoina lahjaksi sormuksen, jonka kolme kirkasta kiveä merkitsee mennyt, tämä hetki ja tuleva.
Laitoin sormuksen vasempaan nimettömään ja koska se on myös magneettisormus ajattelen niin että se tuo apua tuohon liittojen välisiin suhteisiin ja liikuttaa niitä energioita paremmin.

Sillä miehet on niin Marsista ja naiset Venuksesta, vai onko?


" Kaunis maa on jossain
se maa on toiveiden

ja sen löydän kerran
sun kanssas kulkien

ja kun löydämme sen toivon
sun jäävän luoksein mun

enhän löydä ketään vertaistasi sun.


Koittaa aika onnen
niin aina kerrotaan

sinä kuulut mulle
nyt näin ja ainiaan

vaikka etsisin mä kauan
ja kautta maailman

en mä löytäis ketään vertaistasi sun.


Nyt on matkaa paljon
siis luokseni jää
sä voit tietäni pitkää keventää

Vaikka rikkautta saisin
mä välittäisi en

menettää sen mä voisin
ja olla iloinen

mutta sun jos menettäisin
en tietäis mitä teen

kun en löytäis ketään vertaistasi sun."


Laulajaa en muista mutta tässä yhdistyy se usko ja toivo että se on jossain <3


Tähän loppuun näin uuteen vuoteen kirjoitan vuonna 2012 isälleni syntymäpäivänään antamani kortin, jonka teksti sopii meille aika monelle....

Viisautta ei ole se, että teet kaiken oikein, vaan se, että annat itsellesi anteeksi."

- Katri-Helenan pojan viesti äidilleen -

Ollaan armeliaita itsellemme. Viisautta vuoteen 2019 toivoo Anne

Uuden kynnyksellä

Vuosi on lopuillaan.

 Katson harmaata maisemaa täältä kolmannen kerroksen keittiön ikkunasta. Tämä maisema on tullut varsin tutuksi lähes 20 vuoden aikana.
Nyt kuitenkin tilanne muuttuu ja en vielä tiedä minne suuntaan kulkuni.
 Mistä löytyy paikka jossa voin asustella? Nyt on kaikki auki vielä tässä vaiheessa. Varmaa on vain että muutos tulee.

Olen joutunut työstämään asiaa nyt useampia kuukausia ja se ei ole ollut helpoimpia asioita elämässäni. Samanaikaisesti opiskelun myötä uusia asioita ja haasteita. Tässä tilanteessa saattaisi helposti mennä "pakka sekaisin".

Itseäni on kuitenkin auttanut  se, että nyt saan tehdä ihan itse omat valintani. Mitä otan, mitä jätän. Kaikkeen ei riitä aika, joten nyt on oltava tarkkana mihin keskität voimasi.
Sellaisiin asioihin jotka kannustavat joista saat myös itsellesi jotain. On ihmisiä ja asioita jotka kuluttavat, vievät voimia.

 Ja sitten on niitä asioita joista voimaannut ja niitä ihmisiä jotka läsnäolollaan ja vaikkapa ajatuksillaan saavat sinut kukoistamaan. Jos voin, valitsen seurani tarkoin. Koska näinä aikoina olen tarvinut kaikki mahdolliset "paukut" selvitäkseni.

Kiitos kaikille heille jotka ovat ymmärtäneet miltei ilman sanojakin. Kiitos heille, jotka ovat lähettäneet viestejä ja toivoneet jaksamista, voimia. Se on kuin telepaattisesti toiminut monessa tapauksessa. Iso lämmin kiitos ystävät<3 Sydämellinen kiitos omat aikuiset lapseni ja rakas lapsen lapseni Selja <3 Kyllä tästäkin selvitään.


Kirjoitan tähän lähes vuosi sitten ystäväni Päivin lahjoittamasta kirjasta ajatuksia tulevaan.

Se johdattakoon meitä vuoteen 2019 joka olkoon seesteisempi ja täynnä uusia mukavia asioita.


"Myötätuulta matkallesi"

Myötätuulta matkallesi

toivon tänäänkin.

Puhaltakoon elämääsi

tuuli lämpimin.



Avautukoon edessäsi

reitti rohkeuden.

uusin voimin, ystäväni,

kulkea voit sen.



Älä pelkää vastatuulta,

yötä ahdingon.

Reittiäsi vaella,

kun aika tullut on.



Myrskyn jälkeen tuuli laulaa

rauhan sanomaa.

Luottamukseen kulkija :

On aika uskaltaa.

                          -Anna-Mari Kaskinen -

Kertovat joulun jo saapuvan

Kertovat joulun jo saapuvan
ja kellojen soiton kuulen.

Yhäkö tähän maailmaan
joulun mahtuvan luulen.

Paljon on täällä pelkoa
ja tuskaa ihmisten teillä,

Missä on paikka ja missä on sija
hyvyyden enkeleillä?






Kertovat joulun jo saapuvan
ken siellä kelloja soittaa?

Kuuntelen hiljaista helkkyvää kieltä :
Rakkaus elää ja voittaa!

Yhä on jossain enkelten voima
pahuuden muureja vastaan.

Turhaan ei tuutinut jouluna kerran
Neitsyt Maria lastaan.




RAUHALLISTA JOULUA sekä TOIVEIKASTA TULEVAA VUOTTA 2019

                           Toivoo Anne Sandberg