"Ilo on tässä ja tuolla,
eilen, tänään ja huomenna.
Se herää aamulla tai illalla,
kukkii kesät ja talvet.
Se on vanha tai uusi,
maistuu suolaiselta ja makealta.
Ilo on sinun ja minun,
köyhän ja rikkaan.
Ei se katso kasvoja
eikä mammonan määrää.
Se tulee ja menee,
syttyy ja sammuu,
ei kysy lupaa
eikä kolkuttele oville.
Ilo pujahtaa odottamatta piiloon
ja hyppää taas esiin
yllättävistä paikoista
kummallisina hetkinä.
Se voi näyttää aivan toisenlaiselta
kuin olet odottanut
ja lipua ohi niin
ettet huomaakaan.
Kulje siis avoimin silmin
tuntosarvet herkkinä
ja kun se osuu kohdalle
tartu siihen kaksin käsin
äläkä päästä irti."
Kirjasta "Ajattelen sinua" Sinikka Svärd ja Julia Prusi
Iloitsen juuri nyt, tällä hetkellä siitä, että saan istua omineni täällä mökillä ja aivan kohta on sinisen hetken aika - nautin suunnattomasti tästä rauhasta ja luonnosta joka näyttäytyy niin monin kasvoin minulle.
Iloitsen siitä että omilla rakkailla on asiat hyvin ja kukin saa elellä juuri omanlaistaan elämää ja kiitollisuus täyttää joka solun minussa.
Kiitän ja laulan kiitosta kaiken Luojalle, universumille ja maailmankaikkeudelle.
Eilen halusin keskittyä joulun muistamisiin, aloittelen joulun valmistelut ajoissa.
Lähetän paljon perinteisiä joulukortteja tai jaan ne samalla kun annan joulumuistamiset, läheisilleni, ystäville.
Olen varma, että hyvät ajatukset lentävät juuri sille ihmiselle jolle kirjoitan korttia tai pakkailen hänen lahjaansa. Haluan tehdä tämän kaikessa rauhassa.
Eilen laitoin "Rajattomat" yhtyeen joululevyn soimaan taustalle ja kynttilöitä paloi kymmenittäin ympäri mökkiä.
Hoitohuoneeseen ripustin lämpimän keltaiset jouluvalot.
Joulun odotus ja siihen valmistautuminen rauhassa on jotain hyvin tärkeää itselleni.
Kuorossa olemme nyt alkaneet harjoitella joululauluja tai viimeistelemään sillä seuraava esiintyminen on Soinilansalmella 5.12. jolloin siellä on kyläläisille joululaulajaiset. Sinne vaan porukalla hakemaan hyvää joulumieltä:) Itse joulu kun tuppaa menemään aina niin vauhdilla ohi. Suurimmalla osalla ihmisistä. Toivoisin kuitenkin ihmisten pysähtyvän sen ihan oleellisimman äärelle ja antavan joulun sanomalle tilaa. Pyhän koskettaa. Se onnistuu hiljentymällä.
Tänä jouluna saan tänne mökille seuraksi siskontyttöni Lenin ja Villen ja Gillionin Puffy-koiran. He itse lentävät jenkkeihin sillä nyt on vuoro käydä siellä jouluna.
Me hoidamme Lenin kanssa Puffyn täällä ja uskon että selviydymme ihan hyvin. Saas nähdä pelästyykö supisuomalaista joulupukkia jos sellainen vastaan tulee?
Tähän loppuun " Joulun tähden" sanat, jonka mm. esitämme tulevissa joululauleloissa......
Kerran öisellä taivaalla hohti tähti suuri ja tuntematon.
Ja se miehet luo lapsen sen johti, joka taivaasta saapunut on.
Vaikka päivittäin virheitä teemme, tähden valolta piiloutuen
yhä loistaa se pimeyteemme, meille viestiä julistaen.
Koko maailma kuulla nyt saa poika Jumalan syntynyt on,
rauhaa toivoo hän tähdille taivaan rauhaa julistaa hän päälle maan.
Koko maailma kuulla nyt saa viha ei ole voittamaton.
Ihminen veljeänsä nyt voi armahtaa pelko hukkuu valoon valtavaan.
Huolet maan ylle varjoja heittää, valot sammuvat yksitellen.
Tähden loistetta ei voida peittää, vaan se tulvahtaa luo jokaisen.
Ketään jätä se ei puolitiehen valo ehtii luo eksyneiden.
Ja se johtaa luo hiljaisen miehen, joka viestiä tuo rakkauden.
Koko maailma kuulla nyt saa......
Ole pisara vain, joka lähti vettä elävää vuodattamaan.
Ole öisellä taivaalla tähti, joka tuhlaten luo valoaan.
Ole viemässä valoa tuota, joka sytyttää voi sydämen.
Rauhan ruhtinaan hiljaisen luota ilo kumpuaa luo jokaisen.
Koko maailma kuulla nyt saa.....
Olemme kaikki valon eteenpäin viejiä, jos niin haluamme. Minä haluan,
sillä pisaroista kasvaa joki, ja se löytää tiensä mereen.....
Rakkauden täyttämää loppu vuotta, Anne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti