" Arvoisa Herra Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö"
Näin se alkoi, ensimmäinen kirjeeni Suomen presidentille. Aiemmin ei ole tullut edes mieleen että lähestyisin tasavaltamme presidenttiä. Ei ole ollut mielestäni sopivaa aihetta jossa kääntyisin presidentin puoleen.
Nyt kuitenkin halusin tehdä jonkin konkreettisen teon luonnon puolesta ja tämän kirjeeni aihe oli itämeri ja sen saastuminen.
Halusin kertoa pienen ihmisen näkökulmasta ja kokemuksesta kuinka itämeren saastuttaminen vaikuttaa meihin.
Olen kokenut presidentti Sauli Niinistön ihmisenä joka on tunneälykäs ja keskittyy myös tavallisten kansalaisten asioihin.Loppujen lopuksihan on kysymys välittämisestä, on sitten presidentti tai joku tavallisempi ammatti ihmisellä tai ei ammattia eikä työtä ollenkaan mutta silti suuri,välittävä sydän sykkii rinnassa. Tunneälyä.
Edellisessä blogitekstissänihän pohdiskelin tätä asiaa jo ja mietin kansalaisaloitetta. Nyt kuitenkin olin jo ymmärtävinäni että jopa lakiesitys aiheesta on tehty mutta se ei vaan ole edennyt sen pidemmälle. Miksi ihmeessä? Eikö ympäristöasiat ole juurikin niitä jotka kuuluisi vaikuttaa aika monen ihmisen elämään? Noin niinkuin ylipäätään elämän jatkumisen kannalta? Mielestäni kyllä.
Ympäristön saastumiselta ei voi, eikä saa ummistaa silmiään. Se on edesvastuutonta.
Nyt uskon ja toivon että kirjeelläni on positiivisia vaikutuksia ja että presidentin mahdollisuudet vaikuttaa asioiden etenemiseen ovat oikeasti olemassa.
Tänä Suomen 100 vuotis juhlavuotena ihmisiltä kuulee kysyttävän usein esimerkiksi tv:ssä mitä toivot 100 vuotiaalle Suomelle?
Minun toiveeni liittyy nyt näiden ympäristöasioiden ympärille ja miksi juuri meri? Ehkä se on noussut suurimmaksi huolenaiheeksi juurikin siksi, että olen lähtöisin saaresta, ja saarelaisella on erityinen huoli merestä.
Vaikka olenkin nyt asustellut Heinävedellä ja Järvi Suomessa niin ei se saarelaisuus minnekkään häviä. Meri on jäänyt minuun ja merellä on aina oma erityinen asemansa minussa.
Ehkä meren tilanteen on myös ymmärtänyt kauempaa paremmin ja siksi nyt haluaisin tuoda juuri tämän huolen esiin ja mahdollisimman vaikutusvaltaiselle tasolle, jotta saataisiin tuulta purjeisiin asian suhteen ja voimaan lain joka kieltäisi laivojen käymäläjätepäästöt itämereen!
Kirjeessäni presidentille kirjoitin "Nyt koen kuitenkin jo tämän kirjeen myötä tehneeni sen, mitä pieni, yksittäinen, poliittisesti sitoutumaton ihminen voi tehdä: Kertoa huolensa, toivoa että se otetaan vakavasti, meidän kaikkien tähden."
Puhtaamman ympäristön puolesta.
Tästä päivästä on tasan neljä kuukautta Suomen 100 vuotis juhlaan. Viisautta ja rohkeutta päätöksen tekoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti