Kyllä se syksy jo kolkuttelee ovissa ja ikkunoissa.
Olin merellä sunnuntaina ja maanantaina ja väistämättä elokuun kuulaat illat alkavat vaihtua viileämmiksi. Niin tämä vuodenaikojen kierto vaan kulkee omaa tuttua tapaansa. Mutta on ollut hieno kesä, kertakaikkiaan!
Sain vietyä nyt itsekseni tuon omenapuusta tehdyn ristin ja istutin sen rautakangen kanssa hautakummulle Hietakariin. Nahkanyörein kiinnitin kiven jossa lukee nyt Nikke ja Leo <3
Tulen sinne vielä viemään lyhdyn kun edellisen oli jo aika ja ruoste hajottanut.
MeriAnne puksuttaa kuten kuuluukin ja niimpä pääsen sinne aina kun sopiva hetki koittaa.
Olin tässä kuukauden päivät työnhakupainotteisella ATK- valmennus kurssilla ja sepä oli varsin mukava kokemus. Opettaja oli erinomainen ja sai annettua meille paljon valaisevaa tietoa liittyen tietotekniikkaan. Valmennuksen sisältö oli monipuolinen ja omalla kohdallani löysin myös sitä kautta seuraavan koulutuksen, millä pääsen laajentamaan osaamistani ja näin ollen kenties saan uusia polkuja kuljettavakseni. Opinnot alkavat jo ensi maanantaina joten koulun penkille mars mars.
Asiat vaan joskus tulevat ja pomppaavat eteen ja silloin kannattaa kuunnella tarkasti omaa sisäistä ohjausta. Se voi tuoda todella yllättäviä asioita tiellemme.
" Kun uskallat seurata intuitiotasi, todellisuudesta voi tulla taruakin ihmeellisempää."
Näin luki ystäväni Päivin antamassa muistipäiväkirjassa tämän viikon kohdalla. Pitänee paikkansa.
Samaisessa kirjassa tarot korttien sauvojen kutonen eli voitto.
Sitäpä todellakin toivon tällä hetkellä. Sillä jouduin eriskummalliseen tilanteeseen luottaessani ihmiseen Heinävedellä.
En uskonut varoituksia, vaan olin sitä mieltä että ihmisiä ei saa tuomita suin päin. Halusin antaa mahdollisuuden. Nyt siitä sinisilmäisyydestä olen joutunut sitten maksamaan "kovan hinnan".
Asia ratkeaa näinä hetkinä ja voin sanoa että kävi miten kävi, niin olen tehnyt sen mitä asian eteen ylipäätään pystyi tekemään. Aamen ja piste.
Tuolla ATK-valmennuskurssilla sain myös selville että voin itse kirjoittaa e-kirjan sähköisenä siis.
Minulla on työn alla oikeastaan kolmekin kirjaa.
Nyt luulen että minun on saatava ulos itsestäni ihan ensimmäisenä tuo "Heinähattulan tarinat" ja sehän alkoi tietenkin siitä kun muutin valkeisentielle maaliskuun lopussa 2014.
Olen kirjoitellut tarinaa sieltä lähtien ja heti kun aika antaa myöten alan työstämään kirjaa.
Ehkäpä tässä syksyn pimeiden iltojen iloksi voin käydä kiinni aiheeseen. Linkin saavat sitten myöhemmin mahdollisesti blogini seuraajat.
" Lapset kertovat mitä he tekevät,
ukot mitä ovat tehneet ja
narrit mitä he tekisivät"
- Johan Oxenstierna -
Ja loppuun savolainen sutkautus:
" Elähän mittää , eläkä vouhota , se tekköö joka ossoo
se joka ei ossoo arvostelloo"
Kiitos Inkalle <3
Värikylläistä syksyn odotusta toivoopi Anne :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti