Olen opiskeluissani tullut nyt siihen vaiheeseen että sain alkaa järjestämään lopputyötä, viimeistä näyttötyötä ja siihen kuului kohdallani erityisoppaan näyttö, kielinäyttö, sekä opastuspalvelujen tuottaminen ja toteuttaminen. Näin olin siis ymmärtänyt.
No minäpä tein melkoisen paljon töitä asioiden eteen ja näin korona aikaan voi sanoa että asioita piti miettiä vielä tarkemmin. Sain pienen mutta erittäin hyvän tiimin itselleni ja teimme harjoituksia etukäteen ja tsemppasimme toinen toistamme - yhdessä tehtyjen järjestelyjen jälkeen viimein olimme innoissamme virolahden rannalla ja sovittuun aikaan saapui arvioiva opettaja ekamista paikalle. Vasta siinä kuulin että arviointi ei tapahdukkaan siellä näytön jälkeen kuten olin ymmärtänyt. Toinen opettaaja jota en ole aiemmin tavannut en kuullut edes nimeä, ei siis saavukkaan tänne?
No paikalle tullut opettaja kuitenkin ilmoitti että sovitaan arviointikeskustelu tämän jälkeen milloin se tehdään.
Meidän tekijöiden mielestä tämä näyttömme tunnelma oli hyvä ja saimme kutakuinkin tehtyä ne asiat niin kuten pitikin. Itse ihmettelin ainoastaan sitä että englannin kielinäytössä opettaja alkoikin puhua suomella joten en tajunnut tuota kuoppaa, meidän olisi pitänyt pysyä englannissa.
Tarkkailin kuitenkin itse myös arvioivan opettajan fiiliksiä ja täytyy sanoa että tämä oli ensimmäinen kerta kun näin hänet näin rentoutuneena ja hymyilevänä. No kyseessä olikin musiikillinen rentoutusretki meren rannalla.
Arviointiaikaa en saanut siinä kuitenkaan näytön loputtua vaan opettaja sanoi että ilmoittaa tiistaina. Ei tullut ilmoitusta joten minä kirjoitin heidän tiimipäällikölleen sähköpostia seuraavana maanantaina. Pian tuli sitten aika arviointiin ja se oli 12.8.2020 klo 9.00
Siihen tilaisuuteen minun tuli kuulemma varautua selvittämään Eskolle ( never heard ) miten suoritin erikoisoppaan näytön. Itse hieman kyllä nyt kyseenalaistan asiaa. Jos minä olen tehnyt kovan duunin sen eteen että suoriudun näytöstä, lataudun tuomaan esiin omat erikoisosaamiseni ynnä tsemppaan oman tiimini ja me kaikki olimme niin kybällä mukana ja teimme sen mitä olimme halunneet näyttää, niin nyt minun täytyy selvittää vielä Eskolle asia joka mielestäni esitettiin jo arvioivalle opettajalle. Kysymys kuuluu: Mikä on arvioivan opettajan tehtävä suhteessa näyttöön?
Tuli nimittäin ilmi että tässä arvioinnissa arvioiva opettaja tuskin sanoi juuri mitään! Ja tämä Esko "eräJorma" ilmoitti alkuun että hän näki videon. Tarkoitti etukäteen annettuja materiaaleja opettajalle koska koronan takia jouduin tekemään keväällä poikkeuksellisella tavalla monta asiaa.
Kielinäytöstä sen verran että olin tuottanut kahdesta eri retkestä eli palvelun tuotteistamisesta sekä suomella että englannilla kaikki , tuotekortit, esitteet, turvallisuussuunnitelmat. Miksi kahdesta?Siksi että ensimmäinen retki Virluotoon ei sopinut opettajalle eikä koululle koska se olisi viennyt 5 tuntia opettajan ajasta.Myöhemmin sitten kuulin että ei olisi tarvinnut tehdä englannilla. Olin sen kuitenkin itselleni opettajan puheista kirjoittanut paperille että "myös englannilla". Keväällä nimittäin olin jo jättää tämän tutkinnon suorittamisen kesken mutta minut sai jatkamaan hommia te-palvelun Pia Muurinen. Kiitos Pialle siitä.
Eli ristiriitoja opettajan kanssa on ollut ja nyt todellakin olin siinä uskossa että teen lopputyöni tuossa näytössä. Vasta siellä kuulin että tässä ei vielä toteudu opastuspalvelun tuotteistaminen ja toteuttaminen? Häh. Ja myös kielinäyttö meni vain osittain läpi.
Samoin vasta tuon näytön jälkeen opettaja alleviivasi papereita asioita mm."tietää ja noudattaa alan lainsäädäntöä sekä lakia matkapalveluyhdistelmistä". Jep jep! "Esittelee Suomen matkailustrategian, aluejakoon ja hallintaviranomaisiin liittyvää tietoa tarkoituksenmukaisesti." joopa.
Eli viimeisessä loppunäytössä selviää tällaista toivetta mikä toki oli papereissa mutta nyt onkin mielenkiintoinen asia edessä kun nykyään opiskelu on itseopiskelua ja ne ainoat tunnit mitkä opettaja pitää ovat tapahtuneet niin että luokka on täynnä peruskoulusta tulleita nuoria ja sitten esim.venäjän kielisiä opiskelijoita ja sitten meitä vanhoja opiskelijoita. On käynyt niin että hulina on sitä luokkaa että meistä vanhoista joutuu joku puuttumaan nuorten mökään jos haluamme kuulla esim. jonkun luennoitsijan esityksestä kaiken. Nykyään opettajat opettaa niin että katso googlesta.
Tästä syystä, tämä vanhanajan kasvatti ei ole nyt tajunnut että google onkin se minun opettaja, anteeksi tyhmyyteni.
Palataanpa arviointitilaisuuteen.
Menin sinne aamulla hyvillä fiiliksillä, aurinkoisena keltaisessa kesämekossani ja vein mukanani universaalin rakkauden rummun joka on oleellinen osa erikoisoppaan työssäni, myös Haltija Metsätähden varusteet ja käsikirjoituksen retkeen. Tarkoitukseni oli siis kaikesta huolimatta näyttää Eskolle miltä kaikki kuulosti. Ennen opettajien saapumista tilaan sytytin heinäveden luostarin kaksi tuohusta ja toivoin niiden tuovan jotain pyhää tähän hetkeen. Opettajani ilmoitti että sammuta. Jos tulee jotain savua alkaa hällärit soimaan. Se siitä aloituksesta.
Arvioijani asettui tietokoneen taakse ja hiljeni ja tämä Esko "eräJorma" aloitti tykityksensä. Kestin sitä miltei tunnin ja en usko että oikeudessa syytettynäkään olisi vaikeampi puolustaa itseään.
Loppu metreillä annoinitselleni luvan pettyä koko touhuun ja kun minä alan itsemään niin se ei sammu katkaisijasta.Eikä puhaltamalla.
Anteeksi vaan Esko etten sanonut viimeiseen kiitokseesi mitään, toivottavasti kyyneleet vaikutti edes jotenkin.
Nyt kuitenkin tämän arvioinnin jälkeen ymmärrän opettajaani ja miksi hän on ollut sellainen minua kohtaan vuosina 2018-2020. Tässä oppilaitoksessa ja opiskeluyhteisössä harrastetaan työpaikkakiusaamista! Ja kiusaajasta eli kiusatusta tulee kiusaaja.
Kiusaaminen on tässä tapauksessa ollut mitätöintiä ja vähättelyä siitä mitä osaan ja mitä on jo olemassa, Mikä mielestäni olisi ollut hyvä hyödyntää tämänkin opiskeluni osalta.
Tulen esittämään kaikki aiemmat opiskelutodistukseni oikeista kouluista, oikeilta opettajilta.
Kaikki edelliset opiskeluni ja työni ovat tukemassa tätä tulevaa tutkintoa.
Tuon karmivimman arviointikeskustelun päätteeksi kuitenkin ymmärsin että opettajani onkin uhri.
Ja nyt lupaan hänelle että se " muutos" mikä tuli hänelle esiin näytössä virolahdella rentoutusretkellä, se muutos on parempaan suuntaan. Usko minua.
Esko taas onnistui tunnin aikana ylimielisyydellään lyttäämään 40 vuoden aikana saavutettu elämän kokemus eri aloilta, lähihoitajan koulutus suuntautuen lapsiin ja nuoriin, nuoriso-ja vapaa-ajankoulutus ja ohjaajan taidot,kriisityön mukanaan tuoma tunne osaaminen. Puhumattakaan 26 vuoden päivähoitokokemuksesta josta hänellekin voisi tarttua hieman lapsen avoimuutta ja iloa elämään ja muihin ihmisiin. Sitä toivon.
Itse haluan kehittää omaa työtäni niin että saan kannustettua ihmisiä omien voimavarojensa mukaan ensin pienin askelin mutta kohti unelmaa, sillä muuten täällä on toivotonta rämpiä eteen päin.
Haluan tarjota yhtenä keinona esimerkiksi nuorille, mutta nämä rentoutushetket sopivat kenelle tahansa, räätälöitynä aina kunkin kohderyhmän mukaan. Tänä aikana, mitä olemme joutuneet kokemaan, ihmisille on jäänyt paljon käsittelemättömiä asioita sisään ja ne olisi syytä saada purettua, tavalla tai toisella pois itsestään.
Musiikin olen kokenut aurttavan erityisen hyvin ja siksi jatkan edelleen omalla tyylilläni, pidetiin siitä tai ei. Palautteen kautta on hyvä jatkaa ja niiden hyvien kokemusten, joita myös on tullut matkan varrella.
Unelmista ja luovuudesta on minulla tallessa aina ja varsin lähellä, seurakuntaopiston opettajien minulle kirjoittama ajatus lähtiessäni heidän opistoltaan elämään...
Annelle 20.12.2007
Luovuus on nautintoa ja naurua.
Naura, kunnes naurat pelkästä
ilosta olla olemassa.
Sen jälkeen itke ja hyräile.
Naura niille, jotka haluavat
tehdä sinut lyhyeksi:
Ottaa pääsi pois pilvistä
ja kiskoa jalkasi irti maasta.
Mitään ne eivät niin pelkää
kuin naurua.
Sinun iloinen naurusi
on peili
johon kukaan
iloton ei haluaisi katsoa.
Juuri siksi sinun on naurettava,
ja jotta voisit rauhassa
itkeä ja hyräillä.
Olen ikuisesti kiitollinen nuoriso- ja vapaa-ajankoulutuksen opettajille seurakuntaopistolla ja toivon että heidän kaltaisiaan näkijöitä ja tekijöitä syntyisi vielä opettajienkin koulukuntaan.
Kiitos ja rohkeutta jatkamaan opetusta, Anne
